Kesän edetessä myös haitallisten vieraslajien kasvukausi etenee. Vielä ehtii kuitenkin hyvin tekemään vieraslajien torjuntaa ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, kertoo Etelä-Savon ELY-keskus.
Tärkeää vieraslajien torjumisessa on huolehtia siitä, ettei vahingossa levitä torjuttavan vieraslajin siemeniä uuteen paikkaan, mikäli kasvit ovat jo ehtineet kukkia. Vieraslajien torjunta on tärkeää ja pitkäjänteistä työtä, mutta laajempienkin vieraslajiesiintymien torjunta voi onnistua useampien vuosien torjuntatyön tuloksena. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun torjuntaa tehdään yhteistyössä naapuruston tai talkooporukan kanssa.
Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet yli luontaisten leviämisesteiden ihmisen siirtämänä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Haitallisia vieraslajeja ovat ne lajit, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai ekosysteemipalveluita. Haitallisista vieraslajeista voi olla myös haittaa ihmisten terveydelle tai taloudelle. Haitalliset vieraslajit voivat muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttää alkuperäistä lajistoa.
Haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu muun muassa lupiini, jättipalsami ja jättiputket. Esimerkiksi lupiini on typensitojakasvi, joka rehevöittää kasvualustaa luonnon niittykukille sopimattomammaksi ja syrjäyttää levitessään alkuperäistä lajistoa.
Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnonsuojelun kannalta ja lainsäädäntö velvoittaa niin kiinteistönomistajaa kuin myös muita toimijoita vieraslajien torjuntaan ja leviämisen estämiseen. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Omasta puutarhasta ja lähiympäristöstä kannattaakin tarkistaa, kasvaako siellä vieraslajeja. Mikäli vieraslajeja haluaa torjua oman kiinteistön ulkopuolella, tarvitaan siihen aina maanomistajan lupa.
Tietoa kullekin vieraslajille sopivista ja tehokkaista torjuntatoimista löytyy kansallisesta vieraslajiportaalista. Sivustolla on varsin kattavasti tunnistus- ja torjuntaohjeita Suomessa tavatuista vieraslajeista.
Lupiini on monivuotinen kasvi, joten se kannattaa kitkeä juurinen erityisesti, jos kasvustoa on vielä pienellä alalla. Jättipalsami on puolestaan yksivuotinen kasvi ja se on helppo kitkeä juurineen. Jättipalsamin torjunta kannattaa tehdä ennen kuin siemenet ovat valmiit, jotta ei torjunnan yhteydessä levitä vahingossa siemeniä kasvustoa laajemmalle alueelle. Jättiputkia torjuessa on tärkeää muistaa suojautua niiden kasvinesteeltä, joka voi auringonvalon vaikutuksesta aiheuttaa ison palovamman kaltaisen vaurion.
Terveellinen ja hyvinvointia tukeva asuinympäristö vaatii aktiivista otetta taloyhtiöltä. Taloyhtiö voi toimia haitallisten kemikaalien vähentämisessä esimerkkinä ja kannustaa osakkaita ja asukkaita valitsemaan terveyden, hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja.
Valesokkeli on riskirakenne, joka voi altistaa talon kosteusvauriolle. Sen kunto kannattaa selvittää, vaikkei ongelmia olisikaan havaittu. Vaurioituneen rakenteen korjaaminen tekee talosta terveellisemmän ja kohentaa sen arvoa.
Taloyhtiöt joutuvat lykkäämään energiaremontteja rahoituksen puutteen vuoksi. Varsinkin pienillä yhtiöillä lainansaanti on entistä vaikeampaa, toteaa Pori Energian palvelutuotantopäällikkö Tiia Niemi. Niemi toimii myös Kiinteistöliitto Satakunnan hallituksessa.
Venäläiset ovat ostaneet vuosien varrella asuntoja ja liiketiloja etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Maahan kohdistettujen talouspakotteiden ja maksuliikennesulkujen takia moni taloyhtiö on pulassa, kun venäläisosakkaiden vastikkeet ovat jääneet saamatta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään