Vartiosaaren ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö ei kestäisi kerrostalorakentamista

Helsingin Vartiosaari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jossa luonto, saaristomaisema ja monimuotoinen merellinen huvilakulttuuri yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla. Helsingin kaupunki on laatimassa Vartiosaareen osayleiskaavaa, jolla tavoitellaan saaren muuttamista jopa 7000 asukkaan lähiöksi. Museovirasto esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että koko Vartiosaari suojeltaisiin rakennusperintölailla ja asetettaisiin vaarantamiskieltoon päätöksen valmistelun ajaksi.

Vartiosaaren kulttuuriympäristö perustuu vaikuttavaan luontoon, saaristosijaintiin ja niiden johdosta saarelle 1800 – 1900 luvuilla muodostuneeseen huvilakulttuuriin sekä pienimuotoiseen viljelykseen. Saarella on noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta huvila-asumiseen liittyvää rakennusta. Vartiosaaressa on asuttu jo ennen huviloiden rakentamistakin. Saarella on muutamia ympärivuotisia torppareiden, tilanhoitajien ja muiden pysyvien asukkaiden asuin- ja talousrakennuksia.

Vartiosaaren arvot liittyvät olennaisesti ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen. Hyvin säilyneen ja vuosien varrella hienovaraisesti täydentyneen rakennetun ympäristön ohella saari on luonnonolosuhteiltaan ja maisemiltaan lähellä sitä tilaa, joka aikanaan vetosi saarelle hakeutuneisiin huvila-asukkaisiin. Luonto ja kulttuuri ovat saarella yhtä. Vartiosaaren nykyiset käytöt ylläpitävät luontevasti saaren ominaispiirteitä. Saarta käytetään asumiseen, kausiluontoiseen asumiseen, palstaviljelyyn, lomailuun sekä virkistys- majoitus-, nuoriso- ja sosiaalitoimintaan. Saari toimii myös kokous-, tapahtuma- ja pitopaikkana. Yhteys mantereelle hoituu avoveden aikaan vesiteitse ja talvella jäätä pitkin.

Kerrostalorakentaminen seurausvaikutuksineen tuhoaa saaren kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rakennusmassoineen ja siltoineen saariston maisemaa. Herkkä, selvitysten perusteella harvinaisiakin eläin, kasvi- ja kääpälajeja, ainutlaatuisia kasvupaikkoja ja geologisia esiintymiä sisältävä luonto ei kestäisi syntyvää kulutusta.

Vartiosaaren maankäytön tulee perustua luontevaan historialliseen jatkuvuuteen. Kehittämisen lähtökohdaksi sopii saarelle vakiintuneiden käyttöjen edistäminen ja vahvistaminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä. Arvokkaiden, mutta nykyisin osaksi tyhjillään olevien rakennusten säilyminen tulee turvata siten, että niille löytyy ylläpidosta huolehtivat omistajat ja haltijat.

Saarta voidaan suojelukohteenakin kehittää esimerkiksi virkistys-, majoitus- ja erilaisten sosiaalisten palveluiden käytössä sekä hallitulla ympärivuotisen asumisen lisäämisellä. Saarelle mahtuu uuttakin rakentamista, kunhan se sovitetaan ympäristöönsä nykyisen huvila- ja loma-asutuksen tapaan.

Vartiosaaren suojelu vastaa Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen olennaisia tavoitteita. Suojelutarve kohdistuu koko Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen mukaan luettuina luonnonympäristö, siihen ihmisen vaikutuksesta sovitettu rakennettu ympäristö rakennuksineen, rakennelmineen, kulkuyhteyksineen, viljelyaloineen ja istutuksineen.

Museoviraston esitys Vartiosaaren suojelemiseksi on luettavissa viraston verkkosivuilla.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

taloyhtiöiden suurimpia haasteita

25.5.2022

Kuukauden kasvo: ”Pitäkää fokus hyvässä taloudenpidossa”

Turkulaisen As Oy Linnankatu 8:n hallituksen puheenjohtaja Kai Lahtonen kertoo, miksi yhtiökokouksiin kannattaa osallistua ja mitä tilinpäätöksen tunnuslukuja on hyvä seurata säännöllisesti.

15.12.2021

Vanhuusajan asuminen vaatii ennakointia. Palvelutalo vai hoivakoti? Kunnallinen tai yksityinen?

Monet ikäihmiset ovat pysyneet virkeinä esimerkiksi omakotitalon ylläpitämisen vaatimien askareiden ansiosta, mutta vanhana lumenluonti, ruohonleikkuu ja muut pikkutyöt alkavat tuntua rasitteilta. Tilaakin on todennäköisesti enemmän kuin tarpeeksi. Mutta mikä olisi sopiva asumisratkaisu juuri itselle?

hiilinegatiivinen

29.8.2022

Rohkeat energiaratkaisut tekivät taloyhtiöstä hiilinegatiivisen

Tamperelainen As Oy Pohjolankatu 18 - 20 on Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen taloyhtiö. Se käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, eli myy lämpöä takaisin energiayhtiölle. Energiaa saadaan taloyhtiössä monesta lähteestä, esimerkiksi aurinkokeräimistä.

21.2.2022

Huonosti tehty loppusiivous voi tulla kalliiksi

On luonnollista, että asumisesta jää ajan kuluessa asuntoon jälkiä, eikä vuokranantaja voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta, jollei toisin ole sovittu. Tavanomaisella kulumisella tarkoitetaan ajan myötä ja vähitellen tapahtuvaa kulumista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti