Vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen kasvussa

Puurakenteisiin suurelementteihin perustuva vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen yleistyy taloyhtiöiden peruskorjausten rahoitustarpeen myötä. Lisäkerrosrakentamisella rahoitetaan yhä useammin taloyhtiön linjasaneerauksen tai julkisivu- ja energiatehokkuuskorjauksen kustannuksia. Kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.

– Olemme kehittäneet valmiin lisäkerrosrakentamisen konseptin, sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen. Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan, kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen. Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet.

Koskisen Taloteollisuus on toteuttanut Helsingissä kahdessa kohteessa Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä lisäkerrosten rakentamisen. – Näissä kohteissa ei ollut säädöksellisiä ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerroksen rakentamiseen.

– Kun asunto-osakeyhtiö toimii rakennuttajana, on hyvä että meidän välissä on rakennusliike, jolle me toimimme alihankkijana tarvittaessa asentamista myöten. Olemme ottaneet askeleita kohti rakentamisen palveluliiketoimintaa, sanoo Saarelainen.

Elementtituotanto ammattirakentamiseen korvaa supistuvaa pientalomarkkinaa

Suurelementteihin perustuva lisärakentaminen on osoittautunut nopeaksi toteuttaa, mutta se vaatii erityisosaamista, muistuttaa Saarelainen. – Kaikkien talovalmistajien ei kannata kuvitella, että tämä tapahtuu ilman erityisosaamista. Sääolosuhteet katolla rakentamisessa ovat erilaiset kuin maan pinnalla.

Koskisen Taloteollisuus on kehittänyt elementtiteknologiaa ja investoinut Vierumäellä uuteen suurelementtilinjastoon. Saarelaisen mukaan pitkä historia suurelementtien valmistuksessa antaa hyvän pohjan lisäkerrosten rakentamiseen kerrostaloihin. – Olemme ottaneet lisäkerrosten rakentamisen ohjelmaan, koska perinteinen omakotitalokauppa laahaa nyt heikossa markkinassa ja haluamme lisää töitä tehtaalle. Me haemme osaamisemme kautta uusia markkinoita ja olemme yhdistäneet pientalo- ja rivitalorakentamisen osaamisen tähän, kuvailee Saarelainen.

Saarelainen arvioi pientaloteollisuuden markkinoiden tulevaisuudessa pienenevän, kun kaupungistuminen etenee ja ihmiset muuttavat pienempiin asuntoihin. – Pientalotuotannon lisäksi haemme tuotantoomme useampia tukijalkoja ammattirakentamisen puolelta kuten vanhojen kerrostalojen lisärakentamisen ja TES- elementtituotannon kautta.

Saarelainen uskoo vanhojen betonikerrostalojen julkisivujen uudistamisen ja energiatehokkuuden parantamisen olevan lähivuosina jopa volyymiltaan suurempaa kuin uudisrakentaminen. Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000.

– Vaikka TES-elementtijärjestelmään perustuva vanhojen betonitalojen julkisivujen korjausjärjestelmä ei ole vielä lyönytkään itseään läpi, uskomme että lisäkerrosrakentaminen tukee TES-elementtien käyttöönottoa, sanoo Saarelainen. Julkisivukorjaus voidaan yhdistää helposti lisäkerrosrakentamiseen ja toteuttaa ne yhtä aikaa. Lisäkerroksen rakentaminhan on eräänlainen ansaintamenettely, jolla voidaan rahoittaa julkisivun korjaustyö ja muita korjaushankkeita.

Puukerrostalo kuin luomuruisleipä

Saarelaisen mukaan puurakentamisella on hyvä imago ja sitä tulee edistää julkisen vallan toimin. – Koen että puurakennus koetaan pehmeänä ja lämpimänä vaihtoehtona, kun betonitalo taas koetaan harmaana ja kylmänä. Puukerrostalo on kuin luomuruisleipä, jota arvostetaan mutta ostetaan vain jos se on samanhintainen kuin muutkin leivät.

Saarelainen arvioi vähähiilisyyden tulevan tulevaisuudessa rakentamisen määräyksiin samalla tavoin kuin energiatehokkuus on jo nyt. – Kun olemme tähän asti olleet mukana passiivitason puukerrostalojen rakentamisessa, olisi hyvä testata puurakentamisen kilpailukykyä aivan normikerrostalossakin.

Lisäkerrosrakentaminen tulkitaan U-arvojen osalta uudisrakentamiseksi. – Kun korjausrakentamisessa ei ole määräyksiä seinän U-arvosta, TES-elementti on sitä kilpailukykyisempi mitä kovempaa passiivitasoa vaaditaan. Tämän lisäksi talotekniikkaa voidaan sijoittaa yhä enemmän valmiina elementteihin, kertoo Saarelainen.

Puurakentamisessa tarvitaan nyt onnistumisia

– Kiinnostus puurakentamista kohtaan on vahvassa kasvussa, vaikka osassa rakennusliikkeissä muutos onkin konservatiivista ja nihkeää, arvioi Saarelainen. Puurakentamisen järjestelmien kehittäjiä tarvitaan kaikilla tasoilla. Nyt me kaikki tarvitsemme onnistumisia ja siksi on hyvä, että puuosatoimittajien kesken puurakentamisen yhteistyö kehittämisessä on hyvää, vaikka kohteista väännetäänkin. Me tarvitsemme kaikkia puurakentamisen järjestelmiä, koska parhaat talot syntyvät kaikkia järjestelmiä yhdistelemällä.

Koskisen Oy on aina pyrkinyt Saarelaisen mukaan etsimään aktiivisesti ratkaisumalleja puurakentamisen ongelmiin eikä vetäytyä taka-alalle odottamaan, että joku muu tekisi sen.

– Puurakentamisen etuja on korostettava enemmän myös kansantalouden kannalta, koska kantohinta, sahaus, jalostus ja rakentaminen jää vahvistamaan kotimaan taloutta. Nyt kun ollaan talousvaikeuksissa, Suomessa pitäisi entistä tarkemmin katsoa kaikessa mistä tehdään ja miten tehdään.

Uusi tutkimus avaa markkinoita kerrostalojen korjaamiselle

Oulun yliopiston koordinoima KLIKK-tutkimushanke antaa uusia suosituksia lähiötalojen korjaamisen edistämiseksi. Hankkeen suositukset käyttöön ottamalla moni nykyisen korjaushankkeen ongelma voitaisiin välttää kokonaan. Tutkimus antaa suosituksia mm. lisä- ja täydennysrakentamisen edellyttämille pysäköinti- ja väestönsuojaratkaisuille ja suosittaa lähiöiden täydennysrakentamiseen uusia joustavia kaavoituskäytäntöjä.

Hankkeen mukaan lähiötaloihin voitaisiin mahdollistaa useamman kuin yhden lisäkerroksen rakentaminen edellyttäen, että puiset lisäkerrokset ja ylin kerros vanhasta talosta varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. TES-elementtien käyttöä tutkimus pitää suositeltavana energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös lisäkerrosrakentamisen uusia toteuttamismalleja (allianssi) ja rahoitusratkaisuja.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

31.1.2019

Asuntojen hintakehitys eriytyy yhä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Muualla Suomessa ne laskivat 0,4 prosenttia. Vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys neljänneksittäin, indeksi 2015=100 Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,2 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 0,6 prosenttia.

29.4.2015

Osakeasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,1 prosenttia.

7.3.2018

Omistusasuminen on monessa kaupungissa kuukausikustannuksiltaan vuokra-asumista edullisempaa

Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Suomessa tammikuussa 2018 edellisvuoden tammikuun verrattuna 4 %. Erityisen hyvin kauppa kävi Espoossa ja Tampereella, missä kauppamäärät nousivat 7 % tammikuuhun 2017 verrattuna. Kun vertaillaan omistus- ja vuokra-asumisen kustannuksia, vuokra-asunnon kuukausivuokran hinnalla maksaa Suomessa useissa kaupungeissa omistusasunnon lainanlyhennykset ja hoitovastikkeet.

2.5.2018

Osakeasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,2 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat pysyivät ennallaan koko maassa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti