Vain murto-osassa kuolemaan johtaneissa paloissa oli palovaroitin – taloyhtiöitä kehotetaan ottamaan vastuuta

Kun tulipalo syttyy, kipuaa savu kuuman ilman mukana ylöspäin. Jos katossa on toimiva palovaroitin, se havaitsee savukaasut ja alkaa hälyttää voimakkaalla äänellä. Asunnon asukkaat ja todennäköisesti myös naapurit havahtuvat. Toimiva palovaroitin antaa aikaa yrittää alkusammutusta tai pelastautua palon alta.

Usein palovaroitin ei kuitenkaan toimi. Pelastustoimen tilastojen mukaan vuonna 2020 vain noin joka kymmenennessä kuolemaan johtaneessa rakennuspalossa oli toimiva palovaroitin. Palovaroitin saattaa puuttua tilasta kokonaan, olla rikki tai asennettu väärin, tai esimerkiksi paristo olla lopussa. Kaikkiaan tulipaloissa menehtyy Suomessa vuosittain noin 50 henkilöä.

− Palovaroitin on tehokas ja edullinen tapa ehkäistä palokuolemia ja mittavia vahinkoja. Laite ei kuitenkaan toimi ikuisesti, savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä vuosien myötä. Varoitin kannattaa uusia noin 5–10 vuoden välein, paristo kannattaa vaihtaa vuosittain ja testaus tehdä jopa kuukausittain, projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen LähiTapiolasta suosittelee.

Kysely: Kerros- ja rivitaloissa epävarmuutta naapureiden palovaroittimista

Lain mukaan jokaisessa asunnossa tulisi olla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Taloyhtiöissä vastuu palovaroittimista on valtaosin asukkailla itsellään.

Vuoden 2010 jälkeen rakennetuissa asuintaloissa palovaroittimet on kytketty sähköverkkoon, ja niiden hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa taloyhtiö. Tätä vanhemmissa rakennuksissa, eli valtaosassa Suomen kerros- ja rivitaloja, vastuu palovaroittimista ja niiden kunnossapidosta on lähtökohtaisesti asukkailla itsellään.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin, kuinka hyvin suomalaiset arvioivat naapureidensa pystyvän pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista. Kerros- ja rivitalossa asuvista vain kaksi viidestä (42 %) uskoo, että melkein kaikki taloyhtiön asukkaat pystyvät huolehtimaan palovaroittimiensa toimintakunnosta ja esimerkiksi pariston vaihdosta.

Kaikkiaan vain runsaat puolet (57 %) kerros- tai rivitalossa asuvista arvioi, että melkein kaikilla asukkailla taloyhtiössä on asunnoissaan toimivat palovaroittimet.

Ikäihmisillä korostunut riski − taloyhtiössä voidaan yhdessä lisätä turvallisuutta

Palovaroittimen hankinta ja huolto saattaa unohtua keneltä tahansa, mutta erityisen hankalaa palovaroittimen kunnossapito voi olla henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän, liikuntarajoitteiden, muistisairauden tai päihteiden takia. Riskiryhmillä on suurin riski menehtyä ja loukkaantua tulipaloissa.

− Jos asunnossa syttyy tulipalo, suurimmassa vaarassa on asukas itse. Palo voi kuitenkin levitä rakennuksessa esimerkiksi porraskäytävän, rikkoutuneen ikkunan tai kattorakenteiden kautta. LähiTapiola korvaa vuosittain satoja palo- tai savuvahinkoja, joissa palonlähde on naapuriasunnossa, vintillä tai kellarissa, Määttänen tietää.

Tilastokeskuksen mukaan jo yli 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin, ja yhä useampi heistä on iäkäs. LähiTapiolan mielestä taloyhtiöissä voitaisiin merkittävästi lisätä kaikkien asukkaiden turvallisuutta ottamalla yhdessä suurempi rooli asuntojen palovaroittimien kunnossapidosta.

− Taloyhtiössä voitaisiin esimerkiksi päättää asennuttaa kaikkiin asuntoihin palovaroittimet ja vaihtaa ne säännöllisesti uusiin. Asukkaita voitaisiin myös auttaa pariston vaihdossa, Määttänen ehdottaa.

Lisätietoa palovaroittimista taloyhtiöille SPEKin sivuilta!

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.11.2021

Puolet taloyhtiöiden asunnoista ilman toimivia palovaroittimia

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että melkein kaikilla on palovaroitin. Näin kertoo myös Pelastusopiston tekemä kansalaistutkimus ”Suomalaisten pelastusasenteet 2020”. Sen mukaan 96,5 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että kodista löytyy palovaroitin.

4.2.2022

Korjausvelkalaskuri helpottaa taloyhtiön asiakirjojen tulkitsemista ja korjausvelan laskemista

Suomen AsuntoSatama Oy LKV:n SatamaPro -tuotekehitysyksikössä syntynyt Korjausvelkalaskuri Talotutka® kertoo selkokielellä taloyhtiön tulevien korjausten kustannuksista. Tekijät väittävät sitä internetin jälkeen suurimmaksi edistysaskeleeksi välitysalalla. Hanketta ovat rahoittaneet EU:n aluekehitysrahasto ja ELY-keskus.

10.11.2021

Asuntokauppaan tulee korjausvelkalaskuri − Taloyhtiöt voidaan jakaa hyvä- ja huonokuntoisiin

Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa. Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle.

4.4.2022

Kymmenientuhansien taloyhtiöiden tiedot uupuvat yhä sähköisestä huoneistotietojärjestelmästä

Maanmittauslaitoksen mukaan vanhemmat taloyhtiöt ovat siirtäneet tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään toistaiseksi varsin vähän. Järjestelmään on kertynyt tähän mennessä tiedot noin 9 000 taloyhtiöstä, joista vanhempia eli ennen vuotta 2019 perustettuja yhtiöitä on noin 4 400. –  Vasta hyvin pieni osa osakeluettelojen siirroista on tehty, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti