Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.
Taloyhtiön väetönsuojan perusylläpito onnistuu omin avuin tai kiinteistöhuollon tuella. Vaativampiin korjauksiin kannattaa kuitenkin ottaa avuksi suojausalan ammattilainen.
Taloyhtiöiden väestönsuojat ovat vuosikymmenien ajan olleet lähinnä varastokäytössä. Ukrainan sota on nostanut ne jälleen ajankohtaisiksi. Taloyhtiön hallituksen on hyvä tuntea väestönsuojavelvoitteet myös rauhan aikana.
Kiinteistöliitto Uusimaa kertoo tiedotteessaan turvallisuusasioiden puhuttaneen järjestön jäsenistöä. Liitto kehottaakin taloyhtiöitä valmistelemaan ja panemaan turvallisuusasiat kuntoon ajan kanssa. Kiinteistöliitto Uusimaa painottaa neljää asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon taloyhtiön turvallisuudessa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) esittää, että väestönsuojien kunnosta vastaavien kiinteistönomistajien tulisi nimetä erillinen henkilö, joka huolehtii väestönsuojien huollosta ja tarkastuksista vuosittain. SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta toteaa Ylelle, että nykyinen lainsäädäntö ei suojanhoitajan nimeämistä edellytä. Poudan mukaan väestönsuojan hoitajat ohjaisivat ja johtaisivat toimia myös käyttöönotto- ja suojautumistilanteessa, ellei kiinteistössä ole toisin sovittu.
Suomessa on suojapaikkoja noin 4,5 miljoonalle ihmiselle, ja olemme kansainvälistä kärkeä muiden Pohjoismaiden sekä Israelin ja Sveitsin ohella. Harvassa maassa väestönsuojia ylipäänsä rakennetaan. Rauhan oloissa suojautumistarvetta voivat aiheuttaa äkilliset säteily- tai kemikaalionnettomuudet, joilta suojaudutaan lähtökohtaisesti omaan asuntoon.
Asukkaiden kanssakäyminen on korona-aikana saattanut jäädä vähiin, mutta hyvää yhteishenkeä voi lähteä tarkoituksella kohottamaan. Joulukuun Suomen Kiinteistölehdessä oululainen taloyhtiö kertoo, kuinka se onnistui luomaan yhteisöllisyyttä pienillä teoilla. Hyvään asumiseen kuuluu välittäminen naapurista.
Valtioneuvosto hyväksyi esitykset rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Merkittävin muutos on, että tietyiltä väestönsuojilta vaadittaisiin energiatodistus. Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta.
Omavalvonnan lisäännyttyä väestösuojien kunto on rapistunut ja osassa esimerkiksi ilmanvaihtokoneet eivät ole toimintakunnossa, kirjoittaa Yle. On arvioitu, että vain 10 prosenttia väestönsuojista olisi otettavissa käyttöön tilanteen niin vaatiessa. Suurin syy tähän on laiminlyönti tilojen ylläpidossa.