Uusi tutkimus suomalaisten asumispreferensseistä selvittää: Miten ja missä kaupunkilainen haluaa asua?

Miten ja millaisia kaupunkialueita pitäisi rakentaa? Millaista asumista ja asumispalveluja ihmiset haluavat– ja ovatko he valmiit maksamaan niistä? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Pellervon taloustutkimus PTT:n käynnissä olevassa Asumispreferenssit -tutkimushankkeessa.

– Taustalla on näkemys siitä, että kaupungistuminen jatkuu ja asutus tiivistyy – mutta miten asumista pitäisi kehittää, jotta rakennettaisiin sellaista, mitä ihmiset haluavat ja arvostavat? Aiempien selvitysten mukaan suuri osa suomalaisista unelmoi asumisesta pientalossa ja arvostaa omaa pihaa, mutta muuttoliike vie kohti keskustoja, kertoo hankkeen projektipäällikkö Emmi Haltia.

Tutkimuksessa lähetetään kysely 2 500 suomalaiselle suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa asuvalle. Kysely koostuu valintakokeesta, jossa ihmiset valitsevat monien asumistapojen välillä. Vaihtoehdot ovat yhdistelmiä eri tekijöistä: esimerkiksi talotyyppi, hinta ja koko vaihtelevat. Vastaaja puntaroi muun muassa tornitalon, tavallisen kerrostalon ja kaupunkipientalon väliltä.

– Asumisvalinta pilkotaan ominaisuuksiksi, joista osa kuvaa asuntoa ja osa sen ympäristöä. Kun eri ominaisuuksia laitetaan toisiaan vastaan, voidaan tilastollisesti katsoa, millä valinnoilla on eniten merkitystä ja miten valinnat suhteutuvat toisiinsa, sanoo Emmi Haltia.

Tutkimuksella halutaan tuottaa tietoa myös kaupunkisuunnittelijoiden ja kaupunkien päättäjien tarpeisiin. Millaista rakentamista ihmiset haluavat, miten paljon autopaikoille on tarvetta tai miten vehreyttä voitaisiin toteuttaa tiiviissä ympäristössä? Tai haluavatko asukkaat enemmän kokonaan uusia asuinalueita vai tiivistävää uudisrakentamista keskusta-alueilla ja lähiöissä?

Tuloksia raportoidaan sekä yhdessä koko vastaajajoukosta että erikseen Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkien vastaajista, koska eri paikkakuntien asukkailla voi olla poikkeavia painotuksia (ks. kaupunkilista tiedotteen lopusta).

– Ihmisten erilaistuvat tarpeet haastavat toimijoita tarjoamaan aiempaa monimuotoisempaa asumista. Tulevaisuudessa entistä merkittävämpi rooli on palveluilla, jolloin seinien sijaan keskitytään sisältöihin. Mielenkiintoista onkin nähdä, mitä asioita asukkaat painottavat asumisen valinnoissaan; ovatko he valmiita maksamaan esimerkiksi autopaikoista ja yhteistiloista. Yleisesti koko asumisen yhtälössä on myös huomioitava rakentamisen ja asumisen kustannukset, jotka ovat tällä hetkellä kestämättömän korkealla tasolla, toteaa Aija Tasa RAKLIsta.

Asumispreferenssit -tutkimushankkeen toteuttaa Pellervon taloustutkimus PTT ja sitä rahoittavat RAKLIn lisäksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, MAL-verkosto, Sato Oyj sekä ympäristöministeriö. Hankkeen tulokset julkistetaan huhtikuussa 2019.

Kyselytutkimuksen otos poimitaan seuraavien kaupunkien asukkaista: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Kotka, Salo, Lohja, Kajaani ja Hamina.