Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fi-verkkopalvelussa. Oppaan on toteuttanut sisäministeriö yhdessä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa.
Varautumisoppaaseen on koottu eri toimijoiden ohjeita häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta yhteen paikkaan. Siinä on tietoa myös taloyhtiön varautumisesta, kuten väestönsuojien käyttöönotosta.
Oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.
Ohjeiden lisäksi oppaassa on tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.
Varautua voi vain ennakkoon
Sisäministeriö kannustaa tutustumaan varautumisoppaaseen etukäteen silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä.
– Varautuminen on kansalaistaito. Kun ihmiset tietävät miten toimia häiriötilanteissa, yhteiskunnan kriisinkestävyys on hyvällä pohjalla. Tällöin viranomaiset voivat keskittyä tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen, sanoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.
Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kriisitilanteiden varalle kotivaraa, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa.
Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita. Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet.
Jokainen varautuu kykyjensä mukaan
Varautumisen perusta on kotivara, mutta varautuminen tarkoittaa myös kykyä toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa ja kykyjensä mukaan.
– On hyvä muistaa, että epätodennäköisiä asioita voi sattua, mutta varautuminen ei tee uhkien toteutumisesta sen todennäköisempää. Riskien ja uhkien läpi käyminen mielessä vahvistaa yksilön ja yhteisön voimavaroja, muistuttaa sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.
Lue myös:
Viisas varautuu poikkeustilanteisiin
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään