Viisas varautuu poikkeustilanteisiin

Pienet ja suuremmatkin häiriötilanteet kuuluvat myös suomalaisten arkeen. Kun tilanteisiin varautuu ennalta, ne eivät vaikuta omaan elämään niin paljon.

Yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteista puhuttaessa monelle tulee mieleen pandemia, sotilaallinen hyökkäys tai ydinvoimalaonnettomuus. Suomessa ihmisten arkea horjuttavat kuitenkin todennäköisemmin luonnonilmiöiden tai yhdyskuntatekniikan häiriöiden aiheuttamat poikkeustilanteet.

Viranomaiset ilmoittavat uhkaavasta vaarasta vaaratiedotteella, joka on monelle tuttu piippaavasta äänimerkistä. Yleensä vaaratiedote annetaan radion, TV:n ja internetin välityksellä sekä 112 Suomi-sovelluksen kautta.

– Yleisin syy tiedotteen antoon on tulipalon savu, mutta syynä voi olla myös kaasuvuoto tai alueella liikkuva vaarallinen henkilö tai eläin, kertoo Kaci Bourdache. Hän toimii lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa ja omatoimisen varautumisen kouluttajana Helsingin Pelastusliitto ry:ssä.

Suojaudu ensisijaisesti kotiin

Valtaosassa yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteita riittää, että siirrytään suojaan sisätiloihin. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti suojautumista omaan kotiin. Jos sattuu olemaan muualla, voi suojautua julkisiin sisätiloihin tai hätätapauksessa lähimpään asuintaloon.

– Jos sisätiloja ei ole käytettävissä, tulee pyrkiä poispäin vaarasta, Bourdache ohjeistaa.

Suomessa ei ole sota-ajan jälkeen ollut tilannetta, joka olisi edellyttänyt väestönsuojaan siirtymistä. Väestönsuojat otetaan käyttöön vasta poikkeustilanteissa viranomaisen määräyksellä, ja aikaa käyttöönottoon on 72 tuntia.

– Paljon tätä lyhyemmässä ajassa suurta osaa suojista ei ehditä saamaan käyttöön. Jos uhka realisoituu nopeasti eikä väestönsuoja ole vielä käyttökunnossa, pyritään kattavaan sisälle suojautumiseen.

Osalla taloyhtiöistä on oma väestönsuoja, mutta ei kaikilla. Jos omaa väestönsuojaa ei ole, asukkaiden käytössä voi olla usean kiinteistön yhteissuoja tai kaupungin yleinen väestönsuoja. Suojautumispaikan voi tarkistaa oman taloyhtiön pelastussuunnitelmasta.

– Joillain alueilla ei yksinkertaisesti ole väestönsuojia. Tällöin suojaudutaan sisätiloihin, ellei viranomainen määrää aluetta evakuoitavaksi.

Jokaisen asukkaan tulee osata sulkea ilmanvaihto.

Kaci Bourdache

Mitä sisälle suojautuminen vaatii?

Sisälle suojauduttaessa ensimmäinen toimi on ovien ja ikkunoiden sulkeminen. Jos vaaratiedote niin ohjeistaa, tulee sulkea myös ilmanvaihto ja/tai tiivistää ilmanvaihtoventtiilit ja -luukut. Tällä estetään ulkona olevan savun tai vaarallisen aineen pääsy sisälle.

Ilmanvaihdon sulkeminen on asukkaiden vastuulla, ei esimerkiksi kiinteistönhuollon.

– Taloyhtiössä tulee pitää huolta siitä, että jokainen asukas osaa tarvittaessa sulkea ilmanvaihdon. Käytännössä on selvitettävä etukäteen, miten ilmanvaihto huoneistoissa sammutetaan, ja kuvattava tämä pelastussuunnitelmassa, Bourdache kertoo.

Sisälle suojautumisen ja ilmanvaihdon sulkemisen jälkeen voi jatkaa normaalia oleilua kotona, kunhan samalla seuraa tilanteen kehittymistä ja viestintää vaaratiedotekanavilla. Viranomainen antaa tarvittaessa ohjeet lisätoimiin.

Kotona tulisi pärjätä 72 tuntia

Suojautuminen onnistuu parhaiten, kun kotiin varaa ennakoiden perusarjessa tarvittavat tarvikkeet. Nyrkkisääntö on, että kotona tulisi pärjätä 72 tuntia ilman ulkopuolista apua ja tarvetta poistua sisätiloista. Tässä auttaa esimerkiksi kotivaran hankkiminen kotiin.

– Paras kotivara koostuu samoista elintarvikkeista, joita käyttää päivittäin muutenkin. Kannattaa pitää kaapissa aina tietty määrä hyvin säilyvää ruokaa, kuten pastaa, riisiä ja säilykkeitä, sekä muutama litra huoneenlämmössä säilyviä juomia. Itse pidän lisäksi jonkin verran ruokaa pakastimessa, Bourdache kertoo.

Ruokahuollon ohella on järkevää varautua veden- ja sähkönjakelun häiriöihin. Sähköt voivat katketa jo pelkästään myrskyjen vuoksi, ja myös muut sähkönjakelun häiriöt ovat mahdollisia. Vesikatkokset liittyvät usein saastuneeseen juomaveteen tai taloyhtiössä tai sen lähistöllä tehtäviin remontteihin.

– Sähkökatkoja varten kotona on hyvä olla paristolla toimiva radio ja taskulamppu sekä retkikeitin tai kaasugrilli ruoan kuumentamiseen. Vesikatkojen varalle kannattaa taas varata veden säilömiseen ja kuljetukseen sopivia astioita, esimerkiksi kannellisia ämpäreitä. Myös vesikanisteri, joka lähtee normaalisti mökille mukaan, sopii tähän tarkoitukseen.

Lisäohjeita häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumiseen sekä suojautumiseen saa oppaasta Turvallinen koti – Varautuminen ja väestönsuojelu taloyhtiössä (Kiinteistömedia Oy).