Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki arveluttaa rakennusalaa. Lisää riitoja, vähemmän tontteja?

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut työn alla pitkään. Edellinen laki on ollut voimassa 20 vuotta. Rakennusteollisuudessa uuden lain sisältö ei aiheuta vielä hurraa-huutoja.

– Rakennusteollisuuden kannalta tämä on todella tärkeä lakiuudistus, mutta lakiesityksen versiot kaipaavat vielä täsmentämistä. Uusi laki pitää tehdä kunnolla, koska sitä ei uusita heti. Lakiesityksessä esitetyt toimenpiteet eivät sellaisenaan takaa paremman laadun aikaansaamista, alusta asti lain valmisteluun osallistunut Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen kiteyttää.

Tavoitteena on, että uusi laki olisi voimassa vuoden 2023 alusta tai viimeistään vuonna 2024. Lakiuudistus on myöhässä, sillä sen piti lähteä lausuntokierrokselle jo useita kuukausia sitten.

Vastuuaika pitenisi viiteen vuoteen

Rakennusteollisuutta hiertää eniten, että pääurakoitsijalle asetetaan viiden vuoden vastuuaika. Nykyisin vastuu määritellään alan yleisillä sopimusehdoilla, joissa vastuuaika on kaksi vuotta.

– Lakiesityksessä ei ole arvioitu viiden vuoden vastuuajan vaikutuksia markkinoihin, Kärkkäinen kritisoi.

Rakennusteollisuuden pelkona on, että uusi laki lisää osapuolten välisiä riitatilanteita.

– Nykyisessä laissa ei ole kirjattu lainkaan urakoitsijan vastuuta, vaan vastuut perustuvat sopimussuhteisiin. Nyt kun tulee laki ja sopimussuhteet ovat jatkossa rinnakkain, riidat tulevat lisääntymään.

Lain tavoitteena on osaltaan parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennushankkeessa on aina päävastuullinen osapuoli, joka vastaa mahdollisista rakennusvirheistä. Näin on nykyisinkin, mutta erona on lyhyempi vastuuaika.

Rakennusteollisuuden tavoitteena on muuttaa lakiesitystä siten, että vastuuajasta voitaisiin sopia myös toisin ja että rakentamisen parempaa laatua voidaan edistää myös muilla tavoin. Nykyisinkin on mahdollista sopia pidemmästä vastuuajasta.

Kaavoituksen pelätään hidastuvan

Rakennusteollisuus näkee haasteita myös kaavajärjestelmän uudistamisessa, jota esityksen mukaan valmisteltaisiin samalla tavoin kuin tällä hetkellä voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja.

– Uusi kaavamalli tulee viivästyttämään alueiden käytön suunnittelua. Kunnatkin ovat vastustaneet uudistusta, koska se vaatisi niiltä resursseja valmisteluun. Oleellista on, että kaavoitus olisi nykyistä sujuvampaa koska niitä suunnitellaan muutoinkin useita vuosia.

Teollisuuden huolena on, että tonttien tarjonta supistuu, jos kaavoitustyö kunnissa hidastuu.

– Meille on tärkeää, että rakentamiskelpoisia tontteja on saatavilla. Tämä lakiesitys sotkee kaavoitusta.

Ilmastoselvitys epäilyttää

Uuden lain keskiössä on myös ilmastoselvitys, jolla pyritään selvittämään yksittäisten rakennusten hiilijalanjälkeä. Ilmastoselvitys olisi tehtävä rakennusluvan yhteydessä. Selvityksestä tuleva arvo ei saisi ylittää laissa määriteltyä raja-arvoa. Vielä on epäselvää, miten laskenta tehtäisiin. Laskentamallit ovat kuitenkin olemassa ja parhaillaan lausuntokierroksella.

Rakennusteollisuuden mielestä raja-arvoa on liian aikaista asettaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa on päädytty siihen, että raja-arvoa ei vielä aseteta ennen kuin nähdään, mihin rakennusten luvut asettuvat.

Ilmastoselvityksessä rakennusmateriaalien, kuljetusten, rakentamisen ja rakennuksen energiakulutuksen aiheuttamat päästöt lasketaan yhteen.

− Lakiesityksen mukaan laskelmat pitää toimittaa rakennusvalvonnalle, mutta huolenamme on, että valvonnassa ei ole välttämättä osaamista tarkistaa, onko laskelmat tehty oikein, jolloin koko tavoite voi vesittyä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta vastaa Ympäristöministeriö.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

8.4.2019

Rakenteiden suunnittelun reunaehdot uusiksi

Ilmastonmuutos haastaa rakentamisen tietotaidon. Viranomaisten ratkaisu on korjaus- ja uudisrakentamissuositusten työstäminen vastaamaan paremmin olosuhteiden muutoksiin. Asialla on nyt kaksi työryhmää, mutta koko rakennuslain on määrä uudistua vuoden 2022 alusta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti