RAKLI selvitti julkisten ja yksityisten kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden näkemyksiä siitä, miten kustannustietoisuus on kaavoituksessa kehittynyt viimeisen vuoden aikana. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että muutosta on tapahtunut melko paljon tai merkittävästi.
Jo viime vuonna julkaisemassaan Kaavamääräysten kustannusvaikutukset -selvityksessä RAKLI totesi, että yksi eniten kustannuksiin vaikuttava tekijä on pysäköintiratkaisu. Onkin ilahduttavaa kuulla, että asiantuntijoiden kokemusten mukaan pysäköintivaatimukset joustavat yhä enemmän, toteaa RAKLI nyt tiedotteessan.
Kaava- ja vastaavien määräysten tarkasteleminen panos-tuotos- ja laatunäkökulmista on yksi niistä keinoista, joilla rakentamisen hintaa voidaan alentaa, arvioi RAKLI ja sen kiinteistöjä rakennuttavat ja omistavat jäsenet. Kustannuskeskustelun kehitystä käsitelleeseen kyselyyn vastasi laaja joukko rakennuttajia, kiinteistönomistajia ja sijoittajia, kaavoittajia sekä urakoitsijoita.
– Keskustelu kustannuksista on vielä melko yleisellä tasolla, mutta suunta on oikea. Jokaisella kaavassa tehtävällä päätöksellä on kustannusseuraus ja onkin tärkeä miettiä huolella myös sitä, ovatko vaadittavat ratkaisut rakentamisen ja ylläpidon kustannusten kannalta järkeviä, huomauttaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
Esimerkiksi talon sijoittuminen tontilla tai massoittelu vaikuttavat suuresti siihen, mitä rakentaminen maksaa. Kiinteistön ylläpidossa vaikkapa erilaiset julkisivutoteutukset voivat joko helpottaa tai hankaloittaa kiinteistöhoidon päivittäistä työtä merkittävästi.
Innoittajana lisääntyvälle kustannuskeskustelulle on toiminut asumisen korkea hinta etenkin suurimmissa kasvukeskuksissa. Tarkkaa harkintaa ja eri vaihtoehtojen vertailua ovat peräänkuuluttaneet RAKLIn ohella myös muut maankäytönsuunnittelun parissa toimivat liitot sekä ympäristöministeriö. Kiinnostus ja ymmärrys aihepiiristä ovatkin lisääntyneet runsaasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Asunnottomien määrä kasvoi viime vuonna Suomessa 20 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yksineläviä asunnottomia oli viime marraskuussa 4 579, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnottomuus on kasvanut erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa.
Viime vuonna opiskelija-asuntojen käyttöaste ylsi 97 prosenttiin. Asuntojen kysyntää lisäävät opiskelijoiden määrän kasvu sekä toimeentulon muutokset. Käyttöasteet ovat korkeimmillaan syksyisin.
Asuntosijoittajan ja taloyhtiössä asuvan osakkaan näkökulmat voivat toisinaan olla eriävät. Myös asuntosijoittajan osaaminen ja verkostot kannattaa kuitenkin hyödyntää yhtiön hallinnossa, suosittelee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Eeva Tammisalo.
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään