RAKLI selvitti julkisten ja yksityisten kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden näkemyksiä siitä, miten kustannustietoisuus on kaavoituksessa kehittynyt viimeisen vuoden aikana. Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että muutosta on tapahtunut melko paljon tai merkittävästi.
Jo viime vuonna julkaisemassaan Kaavamääräysten kustannusvaikutukset -selvityksessä RAKLI totesi, että yksi eniten kustannuksiin vaikuttava tekijä on pysäköintiratkaisu. Onkin ilahduttavaa kuulla, että asiantuntijoiden kokemusten mukaan pysäköintivaatimukset joustavat yhä enemmän, toteaa RAKLI nyt tiedotteessan.
Kaava- ja vastaavien määräysten tarkasteleminen panos-tuotos- ja laatunäkökulmista on yksi niistä keinoista, joilla rakentamisen hintaa voidaan alentaa, arvioi RAKLI ja sen kiinteistöjä rakennuttavat ja omistavat jäsenet. Kustannuskeskustelun kehitystä käsitelleeseen kyselyyn vastasi laaja joukko rakennuttajia, kiinteistönomistajia ja sijoittajia, kaavoittajia sekä urakoitsijoita.
– Keskustelu kustannuksista on vielä melko yleisellä tasolla, mutta suunta on oikea. Jokaisella kaavassa tehtävällä päätöksellä on kustannusseuraus ja onkin tärkeä miettiä huolella myös sitä, ovatko vaadittavat ratkaisut rakentamisen ja ylläpidon kustannusten kannalta järkeviä, huomauttaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
Esimerkiksi talon sijoittuminen tontilla tai massoittelu vaikuttavat suuresti siihen, mitä rakentaminen maksaa. Kiinteistön ylläpidossa vaikkapa erilaiset julkisivutoteutukset voivat joko helpottaa tai hankaloittaa kiinteistöhoidon päivittäistä työtä merkittävästi.
Innoittajana lisääntyvälle kustannuskeskustelulle on toiminut asumisen korkea hinta etenkin suurimmissa kasvukeskuksissa. Tarkkaa harkintaa ja eri vaihtoehtojen vertailua ovat peräänkuuluttaneet RAKLIn ohella myös muut maankäytönsuunnittelun parissa toimivat liitot sekä ympäristöministeriö. Kiinnostus ja ymmärrys aihepiiristä ovatkin lisääntyneet runsaasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Viime vuonna opiskelija-asuntojen käyttöaste ylsi 97 prosenttiin. Asuntojen kysyntää lisäävät opiskelijoiden määrän kasvu sekä toimeentulon muutokset. Käyttöasteet ovat korkeimmillaan syksyisin.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat viime vuoden loka-joulukuussa pääkaupunkiseudulla 0,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Runsas tarjontatilanne pitää pääkaupunkiseudun vuokrat kurissa, kun muualla maassa vuokrat kehittyvät vauhdikkaammin.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään