KTM Lauri Laaksonen on tutkinut väitöskirjassaan kahta konsulttivetoisen ryhmärakennuttamisen kerrostalokohdetta ja selvittänyt, miten luovasta ryhmästä voi tulla asiakkaalle voimavara.
Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen on Laaksosen mukaan edelleen poikkeuksellinen palvelu asuinrakentamisessa. Kyse on rakennuttajina toimivista asukkaista ja konsulttina toimivan yrityksen edustajista koostuvasta ryhmästä, jonka tehtävänä on toteuttaa vaikkapa kerrostalo.
Laaksonen pitää ryhmärakentamista vaativana hyvän lopputuloksen saavuttamisen kannalta. Ryhmässä korostuu etenkin keskinäinen luottamus, mutta myös suostuttelut. Suostutteluihin liittyvät oleellisesti etenkin jäsenten työ- ja koulutustaustojen korostaminen.
– Esimerkiksi taloyhtiöiden hallitusjäsenyyksiä sekä rakentamiseen ja sisustamiseen liittyvää osaamista pidetään tärkeänä, Laaksonen kertoo.
Varsinaisen ryhmän ulkopuolella on myös useita toimijoita, kuten arkkitehtejä, pankkeja ja kunnallisia toimijoita, jotka ovat keskeisiä yksittäisille jäsenille tai koko ryhmälle.
Konsulttivetoisessa ryhmärakennuttamisessa ryhmän jäsenille annetaan ja luodaan eri rooleja, joita tarvitaan projektin toteuttamiseksi. Roolituksen onnistuminen on tärkeää projektin onnistumisen kannalta.
Asiakkaat näkevät ryhmän tuomat mahdollisuudet hyvin eri tavoin. Osa saattaa nähdä ryhmän pelkästään taloprojektin toteuttajana, osa vaikkapa sosiaalisena ja innovatiivisena yhteisönä. Ratkaisevaa on etenkin se, kuinka hyvin asiakkaan oma rooli ja muiden jäsenten roolit sopivat yhteen hänen tavoitteidensa ja aiottujen keinojen kanssa.
– Ryhmärakennuttamisessa rakennusten suunnitteluun, tilaratkaisuihin, materiaaleihin ja sisustamiseen liittyvä osaaminen ja näihin liittyvät jäsenten omat verkostot ovat tärkeitä. Palveluntarjoajan tulisi tunnistaa nämä osaamiset ja antaa rohkeasti tilaa luovuudelle. Ratkaisevaa on luoda ryhmälle vahva yhteishenki ja yhteiset tavoitteet, joihin jäsenten erityisosaamiset istutetaan, Laaksonen korostaa.
Hyvä kommunikointi ja roolitus ovat myös tärkeitä sen kannalta, että asiakkaille syntyisi yhteinen ymmärrys ryhmän tavoitteista, toimenpiteistä ja roolijaosta ja että heillä olisi kyky suoriutua omista tehtävistään.
– Tutkimuksessa ilmeni, että asiakkailla oli erilaisia toiveita yhteisöllisyyteen, hankkeen etenemiseen ja omaan asuntoon vaikuttamiseen liittyen. Näiden huomioiminen saattoi luoda jännitteitä ja olla ristiriidassa vaikkapa hankkeen aikataulun kanssa, Laaksonen sanoo.
Pitkässä hankkeessa voi syntyä myös odottamattomia tuloksia. Vaikka monet asukkaat eivät etsineetkään varsinaisesti yhteisöllistä asumismuotoa, niin he olivat jälkikäteen tyytyväisiä siihen, että olivat oppineet tuntemaan etukäteen naapurinsa.
– Oikein johdettuna ryhmärakennuttaminen voi olla asiakkaalle hyvä ratkaisu, joka toteuttaa asumiseen liittyvät toiveet.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Ryhmärakentaminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle grynderirakentamiselle. Turussa neljä pariskuntaa löi hynttyyt yhteen ja lähti toteuttamaan toimivaa, turvallista ja energiatehokasta rivitaloyhtiötä omien toiveiden mukaisesti.
Raunistulan puutaloalueella sijaitsevan entisen lakkatehtaan kiinteistössä tehdään päätökset yhdessä ja tartutaan talkoohengellä harjaan ja lumilapioon. Ari Kokko on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta.
Oman asuinalueen kaavoitushankkeita kannattaa seurata taloyhtiöissä silmä tarkkana ensimetreistä lähtien ja linjata mahdolliset muutosehdotukset yhdessä osakkaiden kanssa. Muutosehdotusten on oltava hyvin perusteltuja – pelkkä vastustaminen ei riitä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään