Tuore väitös: Kustannus- ja energiatehokas peruskorjaus saavutetaan lämpöpumppu- ja talotekniikkaratkaisuilla

Tuomo Niemelän väitöstutkimuksessa luotiin sisäympäristöolosuhteita parantavat peruskorjauskonseptit tyypillisille suomalaisille 1960-80 -luvun rakennuksille.

Kustannus- ja energiatehokkuus ovat usein rakennusten peruskorjaushankkeissa keskenään ristiriitaisia tavoitteita, joista molemmat haluttaisiin saavuttaa. Olemassa olevaa rakennuskantaa pitäisi korjata hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja sisäilmasto-olosuhteiden parantaminen huomioiden – ja kustannustehokkaasti tietenkin. Tämä on ollut haastava tehtävä.

Tuomo Niemelän 2.2.2018 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan olemassa olevan rakennuskannan ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää, kun peruskorjausinvestoinnit keskitetään lämpöpumppujärjestelmiin ja rakennusten taloteknisiin järjestelmiin sen sijaan, että investoitaisiin rakennusten ulkovaippojen massiivisiin peruskorjauksiin.

Tulokset osoittavat, että nykyisiä peruskorjauksia koskevia energiatehokkuuden parantamisen minimivaatimustasoja voitaisiin tiukentaa 10–30 % rakennustyypistä riippuen. Tulevat uudisrakennusten lähes nollaenergiavaatimustasot voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti myös peruskorjaushankkeissa.

Niemelän väitöstutkimuksessa määritettiin kustannustehokkaat peruskorjauskonseptit tyypillisille suomalaisille rakennustyypeille. Mukana olivat niin 1960- ja 1970-luvun asuinkerrostalot, 1960- ja 1970-luvun opetusrakennukset kuin 1980-luvun toimistorakennukset. Konseptit huomioivat mm. hankkeen taloudellisen kannattavuuden, energiatehokkuuden parantamisen sekä sisäympäristöolosuhteiden parantamisen. Myös käyttäjä-, toiminnallisuus-, toteutettavuus- ja laatunäkökulmat ovat mukana.

”Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää näiden rakennustyyppien peruskorjausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Peruskorjauskonsepteilla rakennusten käyttökustannuksia saadaan pienennettyä järkevällä takaisinmaksuajalla ja mahdollisimman hyvällä sijoitetun pääoman tuotolla”, Niemelä tarkentaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Aalto yliopiston kehittämää MOBO-työkalua, joka mahdollistaa jopa miljoonien rakennuskohteeseen soveltuvien ratkaisujen vertailun samanaikaisesti.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.4.2022

Kotitalouksille opas lämpöpumppujen käytöstä ja huollosta

Suomessa on jo yli miljoona lämpöpumppua. Nyt Motiva on tuottanut yhdessä Sulpun, Suomen Kylmäliikkeiden Liiton ja alan yritysten Scanofficen ja Maalämpöhuoltokeskuksen kanssa lämpöpumppujen huolto-ohjeen.

24.3.2022

Nyt on jo kiire, jos haluat ilmalämpöpumpun kesäksi

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurimmat investoijat olivat pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä.

ilma-vesilämpöpumppu

14.10.2022

Ilma-vesilämpöpumput yleistyvät vauhdilla

Kerrostalot etsivät nyt vaihtoehtoa kaukolämmölle. Erilaiset lämpöpumput ovat taloudellisesti järkevä ratkaisu. Vesi-ilmalämpöpumppu sopii myös suurempien asuintalojen lämmönlähteeksi.

2.3.2022

Asiantuntija varoittaa: Väärä pumppumalli voi käydä kalliiksi

Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna 25 prosenttia, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistys. Eniten suosiotaan kasvattivat ilma-vesilämpöpumput, joiden myynti paisui yli 50 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Maalämpöjärjestelmien kasvu oli 20 prosentin luokkaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti