Valtioneuvosto on asettanut tulorajat valtion tukemiin vuokra- ja osaomistusasuntoihin pääkaupunkiseudulla. Tulorajat koskevat uusia asukkaita ja niitä asukasvalinnan päätöksiä, jotka tehdään 1.1.2017 lukien. Lisäksi jatkossa myös asuntoa vaihdettaessa tarkistetaan, jäävätkö hakijan tulot nyt asetettujen tulorajojen alle. Asukkaan asema talon perusparannus- ja purkutilanteissa on turvattu, sillä tulot ja varallisuus tarkistetaan vain silloin, kun asunnonvaihto tapahtuu asukkaan omasta tahdosta.
Tulorajat mahdollistavat asunnonsaannin pienituloiselle työssäkäyvälle. Tuloja laskettaessa otetaan huomioon ruokakunnan koko ja siihen kuuluvien lasten määrä. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja.
Esimerkkejä kuukausittaisista tulorajoista erilaisissa ruokakunnissa
(euromääräiset tulot ennen veroja)
| 1 aikuinen | 2 aikuista | 1 aikuinen ja 1 lapsi | 2 aikuista ja 1 lapsi | 2 aikuista ja 2 lasta | 2 aikuista ja 3 lasta |
| 3 000 | 5 100 | 3 650 | 5 750 | 6 350 | 6 950 |
Tulorajojen ohella asukasvalintaan vaikuttavat myös jatkossa tasavertaisesti asunnon tarve ja hakijan varallisuus. Asukkaaksi valitaan yhä se, jolla on pienimmät tulot, vähiten varallisuutta ja suurin asunnontarve. Tulorajat koskevat vain pääkaupunkiseutua.
Valtioneuvoston antaman asetusmuutoksen tavoitteena on, että valtion tukemat vuokra-asunnot ohjautuisivat kireillä asuntomarkkina-alueilla niitä eniten tarvitseville. Tarkoituksena on myös parantaa pienituloisten mahdollisuuksia asua ja työllistyä pääkaupunkiseudulla. Asetusmuutos perustuu Juha Sipilän hallitusohjelmaan.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään