Ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta.
Lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä lisää astman riskiä. Tästä huolimatta yli puolet kyselyyn vastanneista piti vähäistäkin kosteusvauriota niin vakavana riskinä terveydelle, että vaurioon pitäisi puuttua välittömästi.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä rakennuksen sisäilman haitallisuudesta. Tutkimustiedon perusteella sädesienen esiintyminen voi olla merkki kosteusvauriosta, mutta sen löytyminen ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.
THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärisen mukaan ”rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”. Sisäilmaoireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina. Oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat sekä pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta. Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista pitikin vaikeana arvioida sitä, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostakin muusta tekijästä.
Professori Juha Pekkasen mukaan ”perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään.”
Suomen kymmenen suurimman kaupungin asukkaille suunnatun kyselyn mukaan tieliikenteen melu häiritsee asukkaiden kotona oleskelua eniten. Toiseksi eniten asukkaita häiritsee lähinaapureista tuleva melu.
Puutarhatöitä tehdessä on syytä suojautua pölyävän mullan aiheuttamalta tautiriskiltä. Taloyhtiöissä legionellaa on totuttu varomaan ensisijaisesti liian kylmässä käyttövedessä. Pihalla bakteerille saattaa kuitenkin altistua kuivaa multaa käsitellessään.
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään