THL: sisäilmariskit koetaan todellista suuremmiksi

Ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta.

Lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä lisää astman riskiä. Tästä huolimatta yli puolet kyselyyn vastanneista piti vähäistäkin kosteusvauriota niin vakavana riskinä terveydelle, että vaurioon pitäisi puuttua välittömästi.

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä rakennuksen sisäilman haitallisuudesta. Tutkimustiedon perusteella sädesienen esiintyminen voi olla merkki kosteusvauriosta, mutta sen löytyminen ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärisen mukaan ”rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”. Sisäilmaoireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina. Oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat sekä pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta. Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista pitikin vaikeana arvioida sitä, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostakin muusta tekijästä.

Professori Juha Pekkasen mukaan ”perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään.”

Lue lisää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteesta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.5.2019

Vesiverkostojen huono kunto huolettaa THL:ta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan huonokuntoisten vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden aiheuttajana on kasvussa. Suurin osa epidemioista johtuu kuitenkin edelleen pohjavesien likaantumisesta. Ongelma on korostunut 2010-luvulla, sillä tätä ennen Suomessa ei ollut lainkaan vanhoihin vesiputkiverkostoihin liittyviä epidemioita.

16.2.2018

Rakennusalan laatuhaasteena katkeileva tiedonkulku ja valvonnan riittämättömyys

Ra­ken­ta­jien laa­tu­ky­se­lyn tu­lok­set ovat pää­sään­töi­ses­ti po­si­tii­vi­sia. Eri­tyi­ses­ti työl­le ase­te­tut ajal­li­set ja laa­dul­li­set ta­voit­teet ovat ol­leet työn­te­ki­jöil­lä hy­vin tie­dos­sa. Myös työ­mail­la val­lit­se­va työil­ma­pii­ri on koet­tu erit­täin hy­väk­si.

20.5.2019

Helsingin Uutiset: Vanhoissa vesiputkissa paheneva terveysriski

Heikkokuntoiset vesijohdot saattavat hajotessaan aiheuttaa vakavan vesivahingon ja lisäksi myös terveysriskin. Suomessa on vuosittain jopa kymmeniä tilanteita, joissa talousvesi likaantuu ja likaantunut vesi voi aiheuttaa epidemian. Asiasta kertoo tänään Helsingin Uutiset verkkosivuillaan. Enimmäkseen kyse on pohjavesien likaantumisesta. Vesiputkiverkostojen merkitys ongelmatilanteiden aiheuttajana on kuitenkin kasvanut.

9.5.2018

Muovisia käyttövesiputkia myyntikieltoon

Talousvesijärjestelmään tarkoitetuista muovisista PEX-putkista ja monikerrosputkista löytyi puutteita Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) testeissä. Yhden valmistajan PEX-putket asetettiin myyntikieltoon. Kaksi PEX-putkivalmistajaa ja kolme monikerrosputkien valmistajaa määrättiin muuttamaan putket vaatimustenmukaisiksi määräaikaan mennessä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti