Usein toistuvia häiriöitä aiheuttavat samat tahot. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen tekemän kyselyn mukaan vuokralainen on asumisrauhan häiritsijänä lähes puolessa tapauksista. 27 % tapauksista häiriön aiheuttajana on osakkaan vuokralainen tai vieras, ja 15 % yhtiön osakas.
Noin puolet vastanneista totesi, että häiriöiden määrä ei ole muuttunut viimeisen vuoden aikana. Neljänneksen mielestä häiriöt olivat vähentyneet ja neljänneksen mielestä häiriöt olivat lisääntyneet. Neljännes vastaajista kertoi, että asukkaiden turvallisuudentunne on heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Yli puolet häiriötilanteista oli käsitelty hallituksen kokouksessa.
− Asioista pyritään usein ensin keskustelemaan asianosaisten kanssa, sekä annetaan kehotuksia tai huomautuksia. Mikäli ne eivät auta on hallitus antanut hallintaanottovaroituksen. Niitä oli annettu 62 tapauksessa, kertoo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Juuso Kallio.
Kiinteistöliiton mielestä lakimuutoksilla tulisi vahvistaa taloyhtiön puuttumiskeinoja. Taloyhtiön oikeus tietojen saantiin pitäisi turvata lailla.
−Taloyhtiöllä tulisi olla oikeus saada poliisilta tietoa huoneiston hallintaanoton perusteesta, kuten esimerkiksi häiritsevän elämän vieton perusteella tapahtuneista kotikäynneistä, toteaa Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.
Hallintaanottoprosessissa taloyhtiöllä on näyttövelvollisuus huoneistossa vietetystä häiritsevästä elämästä. Poliisin käyntiraportit toimivat aiemmin välttämättömänä näyttönä erityisesti tilanteissa, joissa naapurit eivät uskaltaneet todistaa häiriöistä.
Huplin mukaan häiriöt eivät ole vähentyneet. Ilman lainsäädännön uudistamista asunto-osakeyhtiöt eivät enää saa häiriöihin liittyviä käyntiraportteja poliisilta oikeudenkäynneissä tarvittavaksi näytöksi.
− Siksi asumisrauhan palauttaminen yhtiöön on hankalaa, häiriöt pitkittyvät tai asumisrauhan palauttaminen voi jopa estyä kokonaan.
Kiinteistöliitto on ehdottanut, että huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan voitaisiin päättää ilman nykylain mukaista hallituksen varoitusta, jos osakas on viettänyt huoneistossa häiritsevä elämää tai rikkonut terveyden tai järjestyksen säilyttämiseksi säädettyä erityisen moitittavalla tai erityistä vaaraa aiheuttavalla tavalla.
Lisäksi Kiinteistöliitto on kannattanut sen selvittämistä, tulisiko mahdollistaa taloyhtiön hallituksen päätöksellä huoneiston lyhytaikainen väliaikainen hallintaanotto esim. yhden kuukauden ajaksi vaikkapa vakavan vaaran ja vahingon jatkamisen estämiseksi.
1. Tartu häiriöihin nopeasti. Keskustele kaikkien osallisten kanssa, jos mahdollista.
2. Häiriöistä kärsivien tulee ilmoittaa kokemistaan häiriöistä kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle.
3. Huoneiston hallintaanotto edellyttää hallituksen varoituksen. Hallintaanottoa käytetään, kun muut keinot eivät auta. Hallituksen on kerättävä kirjallinen näyttö hallintaanoton tueksi.
4. Ole yhteydessä poliisiin, terveystarkastajaan, pelastusviranomaiseen tai rakennusvalvontaan, kun häiriö koskee viranomaisen toimivallassa olevaa asiaa.
5. Tee huoli-ilmoitus, jos sinulla herää huoli esimerkiksi naapurin muuttuneesta käytöksestä, turvallisuudesta tai jaksamisesta.
6. Hallintaanottomenettely on tarkoin säännelty prosessi. Käänny tarvittaessa asiantuntijan puoleen menettelyä läpi vietäessä.
Taloyhtiöt siirtävät tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään hitaasti. Osakeluettelonsa on siirtänyt järjestelmään vasta kolmisen prosenttia ”vanhoista” eli ennen vuotta 2019 perustetuista asunto-osakeyhtiöistä. Osuus tarkoittaa reilua 2¬700 taloyhtiötä.
Grynderi rakensi taloyhtiöille kauniin muurin. Se vain tuli katualueelle. Kaupunki ehti jo painaa hyväksyntäleimat.
Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys. Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.
Kodin turvallisuus on elämän kivijalka. Taloyhtiöt hoitavat ja ylläpitävät satojentuhansien Suomalaisten kotien turvallisuutta, joten pelastusturvallisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. – Hyvä turvallisuusindeksi kohottaa myös asunto-osakkeiden arvoa, toteaa Safetumin operatiivinen johtaja Teemu Kajava.