Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy selvitti asunto-osakeyhtiöiden purkavan lisärakentamisen päätöksenteon helpottamisen vaikutuksia. Huonokuntoisten asunto-osakeyhtiöiden rakennusten purkaminen osoittautui joissakin tapauksissa kannattavaksi vaihtoehdoksi. Selvityksen tuloksia käytetään asunto-osakeyhtiölain muutostarpeen arvioinnissa.
Purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan kasvualueiden kehittämistä siten, että vanhaa rakennuskantaa puretaan ja tilalle rakennetaan enemmän asuntoja. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi voidaan purkaa vanhoja rakennuksia tehokkaamman ja asumistarpeiden kehitystä vastaavan rakentamisen tieltä. Toisaalta huonokuntoisia rakennuksia omistavat asunto-osakeyhtiöt ovat vaikeassa tilanteessa, kun korjauksiin olisi sijoitettava huomattavia summia asuntojen arvoon verrattuna.
Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki vaatii rakennusten purkamiselle kaikkien osakkaiden yksimielisen päätöksen. Tästä johtuen asunto-osakeyhtiöiden rakennuksia puretaan nykyisin varsin vähän ja vain sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuksia ei niiden heikon kunnon vuoksi ole kannattanut korjata. Purkavaa lisärakentamista voisi olla enemmän, jos hankkeet voitaisiin käynnistää osakkaiden määräenemmistön päätöksellä.
Kaupunkiseutujen hajaantumista halutaan hillitä keskittämällä uusien asuntojen rakentaminen olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Yksi keino on purkava lisärakentaminen, jonka yhteydessä tontin rakennusoikeutta lisätään. Purkamista ja uuden rakentamista lähdetään yleensä selvittämään vaihtoehtona raskaalle korjaukselle, kuten vesi- ja viemäriverkoston uusimiselle.
Osakkaat voivat purkavan lisärakentamisen kohteessa rahoittaa huomattavan osan uuden asunnon hankkimisesta taloyhtiön tontin lisärakennusoikeuden hyödyntämisestä saatavilla tuloilla. Hankkeet edellyttävät mm. kaavamuutosta ja taloyhtiön ulkopuolista asiantuntemusta ja rahoitusta.
Purkava lisärakentaminen voi selvityksen mukaan olla taloudellisesti kannattavaa väljään rakennetuilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa asunnoille on kysyntää. Taantuvilla alueilla se ei osoittautunut riittävän kannattavaksi keinoksi.
Oikeusministeriö harkitsee selvityksen tulosten perusteella asunto-osakeyhtiölain muutosta. Hankkeen taustalla on hallitusohjelman tavoite täydennysrakentamisen päätöksenteon helpottamisesta.
– Asunto-osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseen perustuvaa yksimielisyysvaatimusta on nyt tarkasteltava tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Toisaalta selvitys osoittaa, että yhtiöiden päätöksenteon helpottamisen lisäksi suuri merkitys olisi käytännössä myös toimivien toteutus- ja yhteistyömallien luomisella., sanoo oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen.
Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio, Pertti Lahdenperä ja Markku Kiviniemi VTT:ltä.
Taloyhtiötä voi uhata konkurssi, jos sillä on paljon korjausvelkaa. Kaikilla taloyhtiöillä ei ole varaa edes konkurssiin, sillä konkurssimenettely maksaa tuhansia euroja. Konkurssin voi kuitenkin välttää, kun korjaukset toteutetaan ajoissa.
Vastuullisuuskeskustelu ulottuu lähivuosina myös taloyhtiöihin, ja hyvin hoidetut taloyhtiöt nousevat arvoon. Vastuullisuuteen kuuluu niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen vastuu. Suunnitelmallinen kiinteistönpito on keskeinen osa vastuullisuuden johtamista.
Valvoja valvoo korjaushankkeessa taloyhtiön puolesta urakoitsijan työsuoritusta. Hän on kuitenkin puolueeton ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Valvojan suhde taloyhtiöön määritellään valvontasopimuksessa, suhde urakoitsijaan taas urakkasopimuksessa.
Kaikkien taloyhtiöiden tulee laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä talousarvio yhtiökokouksessa käsiteltäväksi. Tilinpäätösasiakirjoista löytyy tietoa tilikauden tapahtumien lisäksi yhtiön taloudellisesta tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Sen avulla yhtiö voi varautua tulevaisuuteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään