Kaikki täydennysrakentamisen tavat vaativat lähtökohtaisesti asemakaavamuutosta. Sen mahdollisuutta kannattaa selvittää riittävän aikaisessa vaiheessa. Suomen Kiinteistölehti listasi eri tapoja taloyhtiön lisä- ja täydennysrakentamiseen.
Tamperelaisen taloyhtiön täydennysrakentamishankkeessa kaikki osui kohdalleen. Sujuva yhteistyö kaupungin, taloyhtiön ja rakentajan kanssa on tällaisessa hankkeessa kaikkein tärkeintä, sanoo As Oy Tamronkulman hallituksen puheenjohtaja Mauno Laihonen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Lisärakentamisessa olemassa olevaa rakennusta laajennetaan, korotetaan tai tontille rakennetaan täysin uusi rakennus puretun tilalle. Usein lisärakentaminen toteutetaan rakentamalla yksi tai kaksi uutta kerrosta vanhan rakennuksen päälle.
Tilaajille
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemän selvityksen mukaan lisärakennusoikeus ja korjausavustukset ovat toimivia taloudellisia ohjauskeinoja vähähiilisen asuinrakentamisen edistämisessä. Taloudelliset ohjauskeinot kuuluvat ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaan, kirjoittaa Rakennuslehti. SYKEn selvitys arvioi keinoja, joilla julkishallinto voi siivittää rakennusalaa kohti vähähiilistä rakentamista.
Helsingin asuntotuotannon (ATT) teettämän selvityksen mukaan vanhan kerrostalon korjaaminen ja lisäkerrosten rakentaminen tuottaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin talon purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle. Lisäksi korjausrakentaminen on edullisempi vaihtoehto, kirjoittaa Rakennuslehti. Selvityksessä on tarkasteltu kahta Helsingin kaupungin vuokrakerrostaloa viidenkymmenen vuoden aikaperspektiivissä.
Asunto-osakeyhtiölain muutos ns. purkavasta uusrakentamisesta on voimassa 1.3.2019 alkaen. Lakimuutos tarjoaa vaihtoehtoja huonokuntoisten rakennusten korjaamiselle.
Taloyhtiöllä on mahdollisuus rahoittaa putkiremonttia täydennysrakentamalla. Silti vain 12 prosenttia taloyhtiöistä on edes harkinnut lisärakentamista rahoittamiskeinona, paljastaa Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2018. Lisärakentamisella tarkoitetaan sitä, että remontin yhteydessä esimerkiksi ullakolle tehdään uusia asuntoja, laajennetaan kiinteistöä tai myydään tontilta rakennusoikeutta uutta kiinteistöä varten.
Monessa taloyhtiössä on käynnistymässä lähivuosina laajamittainen peruskorjaus- tai -parannushanke, mahdollisesti useampikin. Aina korjaaminen tai uudistaminen ei ole teknistaloudellisesti järkevää. Jos kaupunki on valmis kaavoittamaan tontille lisärakennusoikeutta, kannattaisiko rakennus sittenkin purkaa ja hyödyntää lisärakennusoikeus rakentamalla laajempi rakennuskokonaisuus?
Espoon kaupunki on neuvotellut Matinkylän huollon johtajan kanssa autopaikkojen muuttamisesta asuinkäyttöön. Liki 50 vuotta vanhan sopimuksen takia pysäköintikentät omistaa huoltoyhtiö, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Matinkylässä asuntomarkkinat ovat kuumentuneet Länsimetron myötä.
Vetovoimaisilla ja väljään rakennetuilla asuinalueilla edistetään lisärakentamista voimakkaasti taloyhtiöille myönnetyillä lisärakentamisoikeuksilla. Lapti on tuonut markkinoille taloyhtiöille Tontista tuottoa -palvelun helpottamaan eri tyyppisten hankkeiden asemakaavamuutosten ja lisärakennusoikeuden hakemisessa. Kaavamuutokset ovat aikaa vieviä hankkeita, joista kertyy taloyhtiölle kustannuksia.
Taloyhtiöissä ei osata hyödyntää lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhtiön korjaushankkeiden rahoituksessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka viidennessä asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan suurta peruskorjausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometri puolestaan kertoo, että korjaushankkeiden ensisijainen rahoitusmuoto on pankkilaina (56 % hankkeista).
Useilla taloyhtiöillä on hyödyntämätöntä tonttialaa, jota kehittämällä asuntoyhtiö voi rahoittaa esimerkiksi merkittävän osan tulevasta linjasaneerauksestaan sekä luoda kaikille osakkaille arvonnousua koko alueen yleisilmeen kohentuessa. Rakennusliike Lapti tuo markkinoille palvelun taloyhtiöille madaltamaan täydennysrakentamisen kynnystä. Palvelussa Lapti hoitaa täydennysrakentamisen taloyhtiöille tarvittaessa avaimet käteen -periaatteella.