Taloyhtiön hallitus vastaa yhtiön asioiden hoitamisesta yhdessä isännöinnin kanssa. Mitä asunto-osakeyhtiön hallinnosta tulisi tietää?
Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa.
Maanmittauslaitoksen mukaan vanhemmat taloyhtiöt ovat siirtäneet tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään toistaiseksi varsin vähän. Järjestelmään on kertynyt tähän mennessä tiedot noin 9 000 taloyhtiöstä, joista vanhempia eli ennen vuotta 2019 perustettuja yhtiöitä on noin 4 400. – Vasta hyvin pieni osa osakeluettelojen siirroista on tehty, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.
Kerrostalon asukkaista tuli yllättäen pakotteiden uhreja Hangossa: asukkaat ovat huolissaan, kun sähköt ovat olleet poikki eikä omistajiin saa yhteyttä. Sekä USA:n että EU:n pakotelistalla olevien Boris ja Roman Rotenbergin omistamissa kahdessa kerrostalossa Hangon Lappohjassa on yli 60 asuntoa, mutta asukkaita on vain vajaassa 20 huoneistossa. Asukkaiden pelkona on mm.
Kiinteistöliiton taloyhtiöiden hallituksen jäsenille tekemän kyselyn perusteella miltei 40 prosenttia arvelee, että yhtiökokous järjestetään perinteisesti ja siihen pääsee osallistumaan myös etäyhteydellä. Suurissa taloyhtiöissä etäyhteyksien käyttö on keskimääräistä yleisempää. Perinteisen kokouksen järjestämisen ohella osakkaiden ennakkokantoja aikoi kerätä vajaat viisi prosenttia taloyhtiöistä.
Kiinteistöliiton Podcastin uusimmassa jaksossa syvennytään yhtiökokousasioihin. Tällä kertaa käydään läpi Kiinteistöliiton neuvonnassa usein esille nousevia kysymyksiä. Jaksossa puhutaan mm.
Taloyhtiöön voidaan lähtökohtaisesti valita toiminnantarkastaja tilintarkastajan sijaan, jos yhtiössä on alle 30 osakashallinnassa olevaa tilaa eikä vuoden 2010 kesäkuun jälkeen päivitetty yhtiöjärjestys vaadi tilintarkastajan valintaa. Toiminnantarkastaja voidaan valita taloyhtiöön myös tilintarkastajan lisäksi. Jokaisessa taloyhtiössä tulisi suorittaa vähintään toiminnantarkastus.
Kiinteistöliitolla on omat koronasivut, joilta löytää ajankohtaista tietoa koronan vaikutuksista taloyhtiöiden toimintaan ja asukkaiden arkeen. Kiinteistöliiton asiakkaat ovat saaneet lisäpalveluja myös järjestetyissä webinaareissa. Valtakunnalliseen Kiinteistöliittoon kuuluvan Rauman Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Häyhtiö kertoo Länsi-Suomi-lehdessä yhdistyksen kokeneen tärkeänä, että koronasivuilla liiton asiantuntijat vastaavat niihin useimmin kysyttyihin kysymyksiin, joita jäsentaloyhtiöillä on.
Kunnossapitotarveselvitys on hallituksen arvio sellaisista yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvistä tarpeista, jotka vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi osakehuoneistojen käyttämiseen tai yhtiövastikkeeseen seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitelmallisuus on käytännössä välttämätöntä, jotta kiinteistöä ja sen palveluita voidaan ylläpitää sekä kehittää osakkaiden ja asukkaiden muuttuvia tarpeita vastaavasti. Kunnossapitotarveselvityksen lisäksi yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- […]
Tehdessä sattuu ja rapatessa roiskuu. Vahinkoja sattuu kaikille, myös taloyhtiöille. Vakuutuksista ja niiden vaihtoehdoista on studiossa keskustelemassa vakuutusten asiantuntija vakuutusmeklari Antero Miikki Howden Finlandista.
Tamperelainen kiinteistöjuristi Markus Talvio kirjoittaa Aamulehden mielipideosastolla, että taloyhtiön vastuukysymyksiä on syytä selventää. Hallitus on se toimielin, joka käytännössä päättää piha-alueiden ja rakennusten kunnossapidosta. Miten rikos- tai vahingonkorvausvastuu konkreettisesti syntyy ja keneen se tosiasiassa kohdistuu?
Kerrostaloissa yleistyneiden ilmalämpöpumppujen asentamisen lupaprosesseissa on usein epäselvyyksiä, koska asentamisesta ei ole selkeää ohjeistusta. Talouselämä-lehden lukijoiltaan keräämän palautteen mukaan osakkaat ovat joutuneet monenlaisiin kahnauksiin taloyhtiön kanssa. Yksi vastaajista kertoo: − Tein hallitukselle muutostyöilmoituksen ilmalämpöpumpun asentamiseksi huoneistoon.