Neljän ihmisen kuolemaan johtanut valitettava tulipalo Vuosaaressa osoittaa, että vastuu palovaroittimien toimintakyvyn ylläpitämisestä on epäselkeä. Pelastuslain uudistus on hyvä tilaisuus kehittää paloturvallisuuteen liittyviä vastuita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on vuosia tuonut esille palovaroittimen merkitystä. Vuosaaren kaltaiset traagiset tapahtumat osoittavat, että kehitettävää riittää yhä.
Helsingin Vuosaaren tulipalossa 9.12.2016 kuoli neljä henkilöä, joista kolme oli lapsia. Onnettomuustutkintakeskus suosittaa palon tutkimusselosteessa, että Sisäministeriön tulee selvittää palovaroittimien huolehtimisvastuuta.
Nykyisen lainsäädännön mukaan paristokäyttöisten palovaroittimien kiinnittämisestä ja toimintakunnosta vastaa yksin asukas. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta vastaa taloyhtiö. Tutkimusten mukaan yli 90 prosentilla suomalaisista on mielestään riittävä määrä toimivia palovaroittimia kodeissaan, mutta vain 38 prosentissa tulipaloista on ollut toimivat palovaroittimet.
Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vuokrataloissa omistajan ja asukkaan vuorovaikutusta tulee turvallisuusasioissa lisätä. Pelastuslain uudistus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta.
– Palovaroittimien toimintakyvystä huolehtiminen ei ole nykyisellään riittävällä tasolla. Merkittävin yksittäinen syy lienee kansalaisten ajattelemattomuus ja ehkä myös tietämättömyys, pohtii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Ira Pasi.
Ikääntyessään palovaroitin ei enää havaitse savua eikä varoita tulipalosta. Palovaroitin tulisi vaihtaa uuteen 5-10 vuoden välein. Yllättävän usein palovaroittimet ovat katossa ilman paristoja tai paristot ovat vanhentuneet. Testauspainikkeella voidaan testata paristojen kuntoa. Suositeltavaa on vaihtaa paristot kerran vuodessa.
Palovaroittimia voi olla asunnoissa nykyistä enemmän. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee, että palovaroitin asennetaan kaikkiin makuuhuoneisiin, eteiseen ja muihinkin tiloihin, joissa tulipalo on mahdollinen. Vaikka palovaroitin ei estä palon syttymistä, se antaa toimiessaan aikaa sammuttaa palo tai poistua turvallisesti ennen kuin tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on useiden vuosien ajan koordinoinut valtakunnallista turvallisuusviestintää, jossa palovaroittimien kunnossapito ja riittävä määrä ovat olleet keskeisiä aiheita. Viestinnän ja tiukentuneiden säädösten avulla sekä asuntopalojen että palokuolleiden vuosittainen määrä on vähentynyt parilla kymmenellä prosentilla, mutta parantamisen varaa on yhä.
Taloyhtiön hallituksen täytyy ottaa huomioon harmaan talouden torjunta hankkiessaan palveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Hallituksen kannattaa palkata ulkopuolinen projektijohtaja valvomaan urakoitsijan valintaa.
Kerrostaloyhtiöt korjasivat viime vuonna eniten talotekniikkaa ja rivitaloyhtiöt ulkopintoja ja rakenteita, kertoo Tilastokeskus. Taloyhtiöiden hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia.
Isännöintiyritykset laskuttavat taloyhtiöiltä kiinteän kuukausipalkkion lisäksi erillisveloituksia. Niiden suuruus vaihtelee huomattavasti. Erillisveloitukset ovat nousseet vuoteen 2020 verrattuna.
Taloyhtiöiden mahdollisuudet saada lainaa ovat heikentyneet, kun pankit kiristävät kriteerejään. Erityisen synkältä tilanne näyttää yhtiöissä, joiden asukkaista valtaosa on eläkeläisiä. Myös tyhjillään olevat asunnot muodostavat yhtiölle riskin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään