Neljän ihmisen kuolemaan johtanut valitettava tulipalo Vuosaaressa osoittaa, että vastuu palovaroittimien toimintakyvyn ylläpitämisestä on epäselkeä. Pelastuslain uudistus on hyvä tilaisuus kehittää paloturvallisuuteen liittyviä vastuita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on vuosia tuonut esille palovaroittimen merkitystä. Vuosaaren kaltaiset traagiset tapahtumat osoittavat, että kehitettävää riittää yhä.
Helsingin Vuosaaren tulipalossa 9.12.2016 kuoli neljä henkilöä, joista kolme oli lapsia. Onnettomuustutkintakeskus suosittaa palon tutkimusselosteessa, että Sisäministeriön tulee selvittää palovaroittimien huolehtimisvastuuta.
Nykyisen lainsäädännön mukaan paristokäyttöisten palovaroittimien kiinnittämisestä ja toimintakunnosta vastaa yksin asukas. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta vastaa taloyhtiö. Tutkimusten mukaan yli 90 prosentilla suomalaisista on mielestään riittävä määrä toimivia palovaroittimia kodeissaan, mutta vain 38 prosentissa tulipaloista on ollut toimivat palovaroittimet.
Taloyhtiön hallituksen rooli on merkittävä kiinteistön turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Vuokrataloissa omistajan ja asukkaan vuorovaikutusta tulee turvallisuusasioissa lisätä. Pelastuslain uudistus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kehittää asumisen turvallisuutta.
– Palovaroittimien toimintakyvystä huolehtiminen ei ole nykyisellään riittävällä tasolla. Merkittävin yksittäinen syy lienee kansalaisten ajattelemattomuus ja ehkä myös tietämättömyys, pohtii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Ira Pasi.
Ikääntyessään palovaroitin ei enää havaitse savua eikä varoita tulipalosta. Palovaroitin tulisi vaihtaa uuteen 5-10 vuoden välein. Yllättävän usein palovaroittimet ovat katossa ilman paristoja tai paristot ovat vanhentuneet. Testauspainikkeella voidaan testata paristojen kuntoa. Suositeltavaa on vaihtaa paristot kerran vuodessa.
Palovaroittimia voi olla asunnoissa nykyistä enemmän. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee, että palovaroitin asennetaan kaikkiin makuuhuoneisiin, eteiseen ja muihinkin tiloihin, joissa tulipalo on mahdollinen. Vaikka palovaroitin ei estä palon syttymistä, se antaa toimiessaan aikaa sammuttaa palo tai poistua turvallisesti ennen kuin tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on useiden vuosien ajan koordinoinut valtakunnallista turvallisuusviestintää, jossa palovaroittimien kunnossapito ja riittävä määrä ovat olleet keskeisiä aiheita. Viestinnän ja tiukentuneiden säädösten avulla sekä asuntopalojen että palokuolleiden vuosittainen määrä on vähentynyt parilla kymmenellä prosentilla, mutta parantamisen varaa on yhä.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään