Taloyhtiö voi joutua vastuuseen liukastumisesta tai lumen putoamisesta väärään paikkaan?

Kun talvella maa on liukas ja katoille kertyy lunta, taloyhtiöiden vastuu piha-alueidensa hoidosta korostuu.

− Taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta, sanoo Suomen Kiinteistöliiton apulaislakimies Kristel Pynnönen Helsingin Sanomien haastattelussa.

Vastuu perustuu muun muassa järjestyslakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin.

Tyypillisesti kunnossapitotöitä, kuten talvisin pihan hiekoittamista ja lumen pudottamista katolta, hoitaa taloyhtiön valitsema huoltoyhtiö. Silloinkin vastuu turvallisuudesta on taloyhtiöllä.

Vastuuseen vaikuttaa se, millainen sopimus taloyhtiön ja huoltoyhtiön välillä on. Kirjallisesta sopimuksesta tulisi selvitä, mitkä tehtävät kuuluvat kullekin.

− Sopimuksesta selviää, onko huoltoyhtiölle siirretty vastuuta valvonnasta ja tulisiko sen esimerkiksi pihaa hiekoittaessaan tarkistaa, ettei katolta ole tippumassa lunta ja laittaa tarvittaessa puomi katoksen rajaamiseksi, Kristel Pynnönen selittää.

Kerrostaloja pienemmissä taloyhtiöissä, kuten rivi- ja paritaloissa, pihaa saatetaan hoitaa talkoovoimin. Myös tällöin taloyhtiö huolehtii talkootöiden toteutumisesta.

Päästääkö varoituskyltti pälkähästä?

Voiko taloyhtiö laistaa vastuutaan pystyttämällä varoituskyltin, jossa varoitetaan talvikunnossapidon puuttumisesta?

− Kyltti ei riitä, jos kyseessä on sellainen piha-alue, jossa voi olettaa olevan turvallista kulkea, kuten kävelytie tai parkkipaikka. Jos taas kesällä pihan nurmikolle on syntynyt polku ja joku innokkaana kävelee siitä myös talvisin, taloyhtiö ei voi olla vahingoista vastuussa, Pynnönen vertailee.

Yleensä vahingonkorvausvastuu perustuu siihen, että korvauksia vaativa osapuoli todistaa vahingon aiheuttajan toimineen huolimattomasti. Koska kiinteistön omistajalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön turvallisuudesta, tulee taloyhtiön osoittaa, että se on toiminut huolellisesti.

Henkilövahingoissa korvaussummat perustuvat lähtökohtaisesti tapahtumasta koituneisiin taloudellisiin vahinkoihin, kuten sairaala- ja hoitokustannuksiin. Myös omaisuusvahingot voivat tulla kalliiksi.

− Esimerkiksi auton päälle on voinut pudota katolta jäälohkare, jolloin on jouduttu korvaamaan rikkoutunut ikkuna tai kolhiintunut pelti. Jos taloyhtiö on laiminlyönyt vastuitaan ja sille kohdistuu korvausvaatimuksia, osakkaat joutuvat maksumiehiksi. Juuri tällaisia tilanteita varten taloyhtiöillä ja niiden huoltoyhtiöillä on vakuutus, Pynnönen sanoo.

Entä sitten, jos ei huolla omakotitalonsa pihaa ja joku loukkaa itsensä?

Jos joku tulee kutsumatta pihalle, talonomistaja ei olisi syypää vahinkoon. Harvemmin taas kutsuttu vieras vaatisi tuttua talonomistajaa vahingosta vastuuseen. Talonomistaja voisi kuitenkin joutua vastuuseen silloin, jos postinjakaja tai huonekalujen kuljettaja loukkaantuisi vaikeakulkuisella pihalla.

Yleisempää on, että aamun lehti jää jakamatta tai roska-astioita ei käydä tyhjentämässä, jos piha on huonossa kunnossa, Pynnönen sanoo.

Lumimassat voivat vaurioittaa kattojen rakenteita

Lumimassojen lisääntyessä näin lopputalvesta on hyvä muistaa, että lumimassat saattavat vaurioittaa myös kattojen rakenteita.

− Siksi katon tarkistus säännöllisin väliajoin on perusteltu, muistuttaa Vesivek Oy tiedotteessaan.

Vuoroin kiristyvä ja lauhtuva pakkanen saattaa antaa käsityksen, että lumikuorma katolla vähenee. Näin voi käydä, mutta jäljelle jääneen lumen alle saattaa muodostua jäätä, joka voi olla lumikuormaakin vaarallisempaa. Se voi luiskahtaa heikkolaatuisten lumiesteiden alta kulkuväylälle. Turvallisin vaihtoehto on ritilälumieste, jonka alta jää ei pääse luisumaan.

Kun lunta kinostuu katolle liikaa, ja sitä täytyy pudottaa katolta alas, se kannattaa tehdä ennen suojasäätä. Lumen pudotus tulee olla suunniteltu kiinteistökohtaisesti.

− Katolla täytyy olla tarvittavat kattosillat ja lapetikkaat, sekä suunnitelma siitä, mistä voidaan turvallisesti pudottaa lunta ja mihin. Kattoa ei saa koskaan puhdistaa kokonaan lumesta, koska ohut kerros lunta ja jäätä suojaa katon pintamateriaalia, Vesivek muistuttaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

2.11.2015

Taloyhtiön osakkaat eivät aina tunne oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan

Yli 2 miljoona suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Osalle taloyhtiön toiminta on tuttua, mutta joillekin yhtiön toimintatavat ovat täyttä hepreaa. Uutuusopas Sata ja yksi kysymystä taloyhtiöstä auttaa vähentämään osakkaiden epätietoisuutta ja murtamaan vääriä käsityksiä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

29.6.2016

Autopaikat aiheuttavat kiistoja taloyhtiöissä

Autopaikat herättävät keskustelua monissa taloyhtiöissä. Jos autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat joutua tulilinjalle niiden jakoperusteista. Autopaikoista ei ole suoranaisia säännöksiä laissa, joten niiden jaossa joudutaan tukeutumaan muun muassa osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta johdettuihin tulkintoihin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti