Kun koronavirus viimein kunnolla nousi suomalaisten tietouteen, se oli jo ehtinyt aiheuttaa vakavaa vahinkoa monessa maassa. Kokonaisia kansakuntia ja miltei jopa maanosia oli polvillaan, eikä kenelläkään silti tuntunut olevan tietoa edes siitä, kuinka pitkään pandemia riehuisi ja mitä kaikkea se ehtisi sinä aikana tuhota.
Samaan aikaan kun kasvoi huoli ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, esiin nousivat taloudelliset uhkakuvat kaikessa karmeudessaan. Talouden rakenteita ja työpaikkoja koeteltiin nyt tavalla, jota aiempien kriisien aikana ei juuri ollut koettu.
Vielä alkuvuodesta harva osasikaan kuvitella, että myös suomalainen yhteiskunta olisi hälytystilassa pitkään ja että kaikki joutuisivat ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien kohtaamaan rajoituksia, joihin vapaan demokraattisen valtion väestö on tottunut pitämään arkipäivänä aivan erityyppisissä valtioissa.
Taloyhtiöitä on totuttu pitämään eräänlaisina pienoisyhteiskuntina, jotka – vaikka omissa asioissaan itsenäisiä päätöksiä tekevätkin – eivät silti ole irrallisia muusta yhteiskunnasta. Niinpä samalla kun muukin yhteiskunta on hiljentynyt, myös taloyhtiöiden arki on muuttunut. Yhtiökokouksia on lykätty tuonnemmaksi tai pyritty hyödyntämään digitalisaation antamia mahdollisuuksia, jossa ihmiset voivat välttää välitöntä fyysistä kanssakäymistä.
Tämän, taloyhtiöden oman järjestön ja puolestapuhujan, Kiinteistöliiton asiantuntijoiden artikkeleista kootun ja kaikille taloyhtiöissä asuville suunnatun teemalehden aiheet on lyöty lukkoon jo kauan sitten. Pandemiasta huolimatta teema päätettiin kuitenkin pitää ennallaan ja keskittyä taloyhtiöiden arkeen erityisesti talouden näkökulmasta.
Koronasta meillä on ollut ministeritason tiedotustilaisuuksia ja aiheelle on annettu palstakilometrejä, ja hyvä niin. Kuten muun yhteiskunnan, myös taloyhtiöiden on kiinnitettävä huomiota talouteensa, olivatpa ajat mitkä hyvänsä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset taloyhtiöiden muodostamissa yhteisöissä silti vaikean ajan keskellä myös huomioisi ja auttaisi toisiaan kykyjensä mukaan.
Rauhaisia lukuhetkiä!
Asko Sirkiä
As Oy Porvoon Rauhankatu 39 uusi jäteastiansa kolme vuotta sitten. Vanha jätepiste sijaitsi talon seinustalla ja oli siten paloturvallisuusriski. Jätelain muutokset voivat tuottaa vaikeuksia erityisesti pienille taloyhtiöille, mutta ratkaisuja löytyy.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Vastuullisuuskeskustelu ulottuu lähivuosina myös taloyhtiöihin, ja hyvin hoidetut taloyhtiöt nousevat arvoon. Vastuullisuuteen kuuluu niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen vastuu. Suunnitelmallinen kiinteistönpito on keskeinen osa vastuullisuuden johtamista.
Taloyhtiöiden mahdollisuudet saada lainaa ovat heikentyneet, kun pankit kiristävät kriteerejään. Erityisen synkältä tilanne näyttää yhtiöissä, joiden asukkaista valtaosa on eläkeläisiä. Myös tyhjillään olevat asunnot muodostavat yhtiölle riskin.
Taloyhtiötä voi uhata konkurssi, jos sillä on paljon korjausvelkaa. Kaikilla taloyhtiöillä ei ole varaa edes konkurssiin, sillä konkurssimenettely maksaa tuhansia euroja. Konkurssin voi kuitenkin välttää, kun korjaukset toteutetaan ajoissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään