Sään viiletessä on aika laittaa kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt kuntoon, muistuttaa valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva. Kulutuksen seuranta on yhä tärkeämpää energian ja kustannusten säästön sekä järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.
Järjestelmien testaamisen voi aloittaa lämmitysjärjestelmästä. Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän toiminta testataan säätämällä järjestelmän asetusarvoa korkeammaksi ja seuraamalla, nostaako automatiikka veden lämpötilan asetetulle tasolle.
Sähkölämmityksen toiminta voidaan tarkistaa nostamalla termostaatin asetusarvo korkeammaksi ja seuraamalla lämmönjakolaitteiston lämpötilaa. Samalla tavalla testataan ilmanvaihtojärjestelmän toiminta.
– Manuaalisen testaamisen jälkeen on tärkeää muistaa palauttaa asetukset niiden lähtötasolle. Asetusarvot kannattaa kirjoittaa ylös tai ottaa niistä kuva muistin tueksi, asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta opastaa.
Mekaaniset termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit saattavat kesän aikana jumiutua. Kun lämmityskausi on alkanut, kiinteistön omistajan tai asukkaan kannattaa tarkistaa, onko patteri tai siihen menevä vesiputki lämmin.
Patterin lämpötilan pitäisi muuttua pienellä viiveellä, kun termostaattia pyöritetään auki ja kiinni. Jos patteri pysyy kylmänä, termostaatin venttiili voi olla jumissa.
Lämmityksen, sähkön ja veden kulutustietojen seuraaminen on todella tärkeää kaikille kiinteistön omistajille. Seuranta kannattaa aloittaa heti lämmityskauden alkaessa. Näin voidaan havaita ongelmat, jotka eivät muuten paljastuisi edes järjestelmän testaamisella.
Jos rakennuksessa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätökäyrää voidaan usein pienentää.
– Jos osa tiloista on liian viileitä ja osa liian lämpimiä rakennuksessa, jossa on lämmönjakokeskus ja -verkosto, patteriverkoston perussäätö voi olla tarpeen. Ensin kannattaa kuitenkin testata lämmönjaon ja termostaattien toiminta, Virtanen sanoo.
Jatkuvasti päällä pidettävät sulanapitojärjestelmät voivat niellä liikaa sähköä, jos samaan aikaan hyödynnetään useita laitteita. Niitä kannattaa hyödyntää tarpeen mukaan, eli vain silloin, kun jäätymisen riski on todellinen.
Esimerkiksi talvella pakkasjaksojen aikaan jää ei kerry maahan tai sadevesijärjestelmiin, eikä sulatusta ole tarpeen pitää päällä. Vanhat järjestelmät voivat toimia yksinkertaisella päällä-pois-kytkimellä, jolloin kiinteistön huoltajien pitäisi kytkeä lämmitys päälle tai pois manuaalisesti.
Sulanapitojärjestelmiin saatava säätöautomatiikka määrittää, milloin sulatus on tarpeellista, ja huolehtii alueiden sulatuksesta. Näin se pienentää sulatuslaitteiden energian kulutusta.
Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt on hyvä laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle. Kulutuksen seuranta on tärkeää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.
Viime talvena koettiin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen pitkään jatkuneita kovia pakkasia. Niistä kannattaa ottaa opiksi tulevia talvia varten. Pitkätkään pakkasjaksot eivät aiheuta ongelmia kiinteistönhoidossa, kunhan niihin varaudutaan ajoissa, vakuuttavat asiantuntijat.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Kesän mökkeilykausi on päättymässä, ja moni käy mökillänsä enää satunnaisesti. Jos käynteihin tulee pidempi tauko, on tärkeää huolehtia mökki talviteloille. Syksyllä mökin ja sitä ympäröivän pihapiirin voi käydä läpi tarkistuslistan kanssa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään