Suomenkin on hyödynnettävä merituulivoimaa

EU:n komissio julkaisi viime torstaina 19.11.2020 strategiansa merellä tuotettavan uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Siinä merituulivoimalla on merkittävä rooli. EU:n kunnianhimoinen tavoite on nostaa merituulivoiman teho nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin 2050 mennessä.

Suomessa on kehitetty merituulivoimahankkeita jo useita vuosia, mutta rakennettuna on vasta yksi merituulipuisto Porin Tahkoluodossa. Suomessa on erittäin hyvät olosuhteet merituulivoiman tuottamiseen: matalahko vedensyvyys, Pohjanmerta matalampi suolapitoisuus ja hyvät tuuliolosuhteet. Merituulivoiman tuotantokustannusten laskun myötä Itämeri kiinnostaa yhä useampia toimijoita. Yrityksillä on kasvavaa halukkuutta uusien tuulivoimahankkeiden käynnistämiseen Suomen merialueilla.

Suomessa ehdotusvaiheeseen edennyt EU:n edellyttämä merialuesuunnittelu antaa hyviä eväitä uusien merituulivoimahankkeiden kehittämiseksi. Merialuesuunnittelussa on löydetty uusia, laajoja merituulivoimalle sopivia alueita niin Suomen aluevesiltä kuin ulompana merellä sijaitsevalta talousvyöhykkeeltäkin.

-Suomessa tulee luoda nyt selkeät, tasapuoliset ja läpinäkyvät pelisäännöt sille, millä ehdoilla alueita voidaan vuokrata uusille merituulivoimahankkeille, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen summaa.

-Merituulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet ja laskevat yhä voimakkaasti. Uusi toimiala tarvitsisi kuitenkin pientä työntöapua esimerkiksi EU:n koronaelvytysrahoituksesta päästäkseen kunnolla vauhtiin. Myös EU:n merienergiastrategiassa korostetaan EU:n koronaelvytysrahoituksen hyödyntämistä merituulivoiman edistämisessä, Mikkonen toteaa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.4.2022

Nordea ennustaa vastikkeisiin usean prosentin korotusta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa. − Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.

10.1.2022

Taloyhtiöt tyytyväisiä suunnittelu- ja valvontapalveluiden laatuun

Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys. Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.

25.2.2022

Öljylämmityksen vaihtamiseen EU-rahaa – kaukolämpöhakemusten vastaanotto päättyy

Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavan avustuksen päätöksenteossa oli vuoden alussa lähes kahden kuukauden tauko. Kansalliset määrärahat oli sidottu myönnettyihin avustuksiin, eivätkä Euroopan unionin elpymisvälineestä tulevat määrärahat olleet vielä käytössä. Nyt avustusten myöntämistä voidaan jatkaa.

7.3.2022

Isännöitsijäntodistus kannattaa lukea huolella

Kiireellä tehdyt kaupat voivat tuottaa kaupanteon jälkeen karvaita yllätyksiä. Jos esimerkiksi putki-, julkisivu- ja piharemontteja on pantattu vuosi toisensa jälkeen eteenpäin, ne tulevat jossain vaiheessa väkisin toteutettaviksi. Isojen korjausinvestointien myötä taloyhtiö voi saada taakakseen raskaan ja pitkäaikaisen lainataakan, joka nostaa myös asumiskustannuksia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti