EU:n komissio julkaisi viime torstaina 19.11.2020 strategiansa merellä tuotettavan uusiutuvan energian hyödyntämiseksi. Siinä merituulivoimalla on merkittävä rooli. EU:n kunnianhimoinen tavoite on nostaa merituulivoiman teho nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin 2050 mennessä.
Suomessa on kehitetty merituulivoimahankkeita jo useita vuosia, mutta rakennettuna on vasta yksi merituulipuisto Porin Tahkoluodossa. Suomessa on erittäin hyvät olosuhteet merituulivoiman tuottamiseen: matalahko vedensyvyys, Pohjanmerta matalampi suolapitoisuus ja hyvät tuuliolosuhteet. Merituulivoiman tuotantokustannusten laskun myötä Itämeri kiinnostaa yhä useampia toimijoita. Yrityksillä on kasvavaa halukkuutta uusien tuulivoimahankkeiden käynnistämiseen Suomen merialueilla.
Suomessa ehdotusvaiheeseen edennyt EU:n edellyttämä merialuesuunnittelu antaa hyviä eväitä uusien merituulivoimahankkeiden kehittämiseksi. Merialuesuunnittelussa on löydetty uusia, laajoja merituulivoimalle sopivia alueita niin Suomen aluevesiltä kuin ulompana merellä sijaitsevalta talousvyöhykkeeltäkin.
-Suomessa tulee luoda nyt selkeät, tasapuoliset ja läpinäkyvät pelisäännöt sille, millä ehdoilla alueita voidaan vuokrata uusille merituulivoimahankkeille, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen summaa.
-Merituulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet ja laskevat yhä voimakkaasti. Uusi toimiala tarvitsisi kuitenkin pientä työntöapua esimerkiksi EU:n koronaelvytysrahoituksesta päästäkseen kunnolla vauhtiin. Myös EU:n merienergiastrategiassa korostetaan EU:n koronaelvytysrahoituksen hyödyntämistä merituulivoiman edistämisessä, Mikkonen toteaa.
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Kun asunnossa tapahtuu vesivahinko tai asukas epäilee putken jäätyneen, on ensimmäiseksi suljettava vedentulo asunnon veden pääsulusta, jotta vahinko ei laajene. Neljäsosa suomalaisista ei tiedä, missä asunnon veden pääsulku sijaitsee.
Tammikuun Kiinteistölehdessä tutustutaan kiertotalouslakiin ja laaditaan ohjeet huumeidenkäytöstä aiheutuviin häiriötilanteisiin. Henry Lesell kertoo, miksi uudistalon asiakirjat on syytä pitää järjestyksessä. Kerromme myös, kuinka kiinteistönhuolto saadaan toimivaksi ja mitä alueiden eriytymisestä seuraa taloyhtiöille.
Toukokuun Kiinteistölehti kertoo, kuinka lappilaisen taloyhtiön puheenjohtaja käänsi velkaisen yhtiön talouden suunnan ja kuinka keskisuomalainen taloyhtiö selvisi kesämyrskyn aiheuttamista laajoista kosteusvaurioista. Lisäksi kerromme turkulaisyhtiöstä, jossa löydettiin ratkaisu maalämpöpumppujen aiheuttamiin meluhaittoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään