Suomalaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä rakentamiseen. Lähes puolet, eli 48 prosenttia pitää suomalaista rakentamista melko laadukkaana. Suomalaisten näkemykset rakentamisesta selviävät rakennusyhtiö Firan ja putkiremontteja tarjoavan Fira Palvelujen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.
Vaikka rakentamiseen ollaankin melko tyytyväisiä, on itse rakentamisprosessissa silti parantamisen varaa. Noin 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, etteivät rakennusyhtiöt kanna riittävästi vastuuta toiminnastaan. Moni suomalainen ei myöskään luota siihen, että rakennusyhtiöt toimivat niin kuin on sovittu.
– Oli mielenkiintoista nähdä, mitä suomalaiset ajattelevat yleensä rakentamisesta ja rakentamisen laadusta. Oli iloinen yllätys, että suomalaiset suhtautuvat rakentamiseen näinkin myönteisesti, toteaa Firan toimitusjohtaja Jussi Aho.
Vaikka lähes puolet suomalaisista on tyytyväisiä rakentamisen laatuun, yli neljäsosa ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön siihen.
– Rakentaminen on tuotantolähtöistä, jolloin usein käy niin, että rakennusten käyttäjät jäävät toissijaisiksi. Tarvitaan asiakaspalvelua ja uudenlaista liiketoimintaa, joka tuottaa parempia ratkaisuja ja nostaa asiakkaan keskiöön. Kaiken kaikkiaan asiakkaat tarvitsevat parempia rakennuspalveluita, Aho toteaa.
Monet uudisrakentamiseen liitetyt ongelmat pätevät myös putkiremontteihin. Suomalaisten mukaan asukkaat kuitenkin otetaan putkiremonteissa huomioon kohtalaisen hyvin, mutta budjetissa pysymiseen, aikataulun pitävyyteen ja asioiden hoitumiseen sovitun mukaisesti suhtaudutaan melko kriittisesti. Kriittisimpiä ovat ne, joilla ei ole kokemusta putkiremontista.
– Alalla on selvästi luottamus- ja viestintäongelma, jos putkiremontit jo kokeneet suhtautuvat putkiremonttiin myönteisemmin kuin ne, joilla ei ole siitä omaa kokemusta. Kenties pitkä päätös- ja putkiremonttiprojekti ja sitä edeltäneet mahdolliset vesivahingot pyyhkiytyvät mielestä, kun palkintona on uusittu kylpyhuone. Suomalaisten mielestä pahin putkiremontti näyttää olevan se, jota ei ole vielä tehty, toteaa Fira Palveluiden toimitusjohtaja Sami Kokkonen.
Putkiremontin kokeneet vastaajat kertoivat, että kolmasosassa putkiremonteista aikataulut pettivät. Yleisin viivästymisaika oli 3–4 viikkoa ja syy putkiremontin pääurakoitsijassa. Noin joka kuudes putkiremontti ei pysynyt budjetissa, yleisimmin se ylittyi enintään 10 prosenttia.
– Putkiremonteissa ja kaikissa rakentamisprojekteissa pitäisi katsoa kokonaisuutta, eikä erillisten vaiheiden osaoptimointia. Viivästyminen ja budjetin ylittyminen ei ole ihme, jos jokainen alan toimija keskittyy vain oman palikkansa hoitamiseen, eikä kukaan kanna vastuuta kokonaisuudesta. Yhteen hiileen puhaltamalla myös asukkaat saisivat parempia putkiremontteja, sanoo Kokkonen.
Kyselytutkimuksen perusteella vain 15 prosenttia suomalaisista tunnistaa ryhmärakentamisen terminä. Tämä siitäkin huolimatta, että eduskunta on juuri kyselyn teettämishetkellä hyväksynyt lakiehdotuksen ryhmärakentamisesta. Uusi laki astuu voimaan 1.9.2015 parantaen ryhmärakentajien lainturvaa ja hankkeiden rahoituskelpoisuutta.
– Lakimuutos on asunnon hankkimista pohtivan kannalta merkittävä asia. Ryhmärakentamisessa asiakas on keskiössä ja toimii kotinsa rakennuttajana, jonka ansiosta asunnon hankintahinta on pienempi ja vaikutusmahdollisuus ratkaisuihin suurempi. Lisäksi ryhmärakentamisessa voidaan halutessa panostaa yhteisön syntymiseen aivan uusilla tavoilla. Rakennusalalla tehtävämme onkin nostaa ihmisten tietoisuutta ryhmärakentamisesta varteenotettavana vaihtoehtona perinteisille gryndiasunnoille, toteaa Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.
Taloustutkimuksen alkuvuonna 2015 toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1176 suomalaista, ja näistä yli puolella oli omakohtaista kokemusta joko uudis- tai korjausrakentamisprojekteista.
Fira-konserni teetti tutkimuksen selvittääkseen pitävätkö rakennusalaan yleisesti liitetyt ongelmat paikkansa. Tutkimustuloksia hyödynnetään konsernin toiminnan kehittämisessä.
Rakentaminen on Suomessa laadukasta
Rakennusprojektit pysyvät Suomessa aikataulussa
Rakennusprojekteissa voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti
Rakennusprojektit pysyvät hyvin niille asetetuissa budjettiraameissa
Mitkä ovat rakennusalan suurimmat haasteet
Putkiremonteissa huomioidaan asukkaat riittävästi koko projektin ajan
Putkiremontit pysyvät hyvin niille määritellyissä budjettiraameissa
Putkiremonteissa voi luottaa siihen, että asiat hoituvat sovitusti
Putkiremontit pysyvät hyvin aikataulussa
Ryhmärakentaminen terminä tuttu vain 15 prosentille suomalaisista
Rakentamisen Laatu RALA ry:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo, mihin suuntaan RALA tulee tulevina vuosina kehittymään. Varmaa on, että se tulee edelleen toimimaan kestävän ja laadukkaan rakentamisen edistäjänä.
Lyhytaikainen vuokraustoiminta, esimerkiksi AirBnB, jakaa mielipiteitä taloyhtiöissä. Toimintaan koetaan liittyvän monia haasteita ja taloyhtiöiden hallituksen ja isännöitsijän halutaan puuttuvan asiaan. Heihin kohdistuu painetta myös toisesta suunnasta, viranomaisilta.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään