Sisäilmaongelmien selvittäminen aiheuttaa usein kysymyksiä. Tutkimuksissa yleensä selvitetään pelkkien ilmamittausten sijaan kokonaisvaltaisesti sisäilmaongelmien syitä. Sisäilmaongelmien syyt löytyvät tyypillisesti rakenteista tai ilmanvaihdosta.
Huono sisäilmanlaatu paljastaa yleensä sen, että rakennuksessa on ongelmia. Asiaa täytyy tutkia syvemmin ja arvioida sisäilman laatuun vaikuttavia riskejä. Riskiarvion perusteella tehtävissä tutkimuksissa yleensä avataan rakenteita ja kerätään näytteitä ilman lisäksi pinnoilta ja materiaaleista laboratorioanalyyseihin.
Usein ongelman selvittäminen vaatii rakennuksen tutkimista kokonaisvaltaisesti, sillä sisäilmaongelmien aiheuttajia voi olla useita ja rakenteiden vauriot voivat vaikuttaa laaja-alaisesti sisäilman laatuun. Merkkinä sisäilmaongelmasta voi olla poikkeava haju tai näkyvä kosteusvauriojälki. Ongelma huomataan yleensä käyttäjien havaintojen tai oireilun perusteella. Esimerkiksi hengitysvaikeuksien tai tukkoisen nenän koetaan usein johtuvan huonosta sisäilmasta.
Sisäilman laatuun liitetyt oireet voivat olla kuitenkin hyvin samanlaisia sisäilman epäpuhtauksien välillä. Pelkkien oireiden perusteella on mahdotonta tietää, mitkä tekijät aiheuttavat oireilua. Lisäksi ihmiset reagoivat epäpuhtauksiin yksilöllisesti. Siksi muun muassa sisäilman mikrobimittauksiin ei ole käytössä terveysperusteisia raja-arvoja.
Sisäilmaongelman selvittäminen perusteellisesti on tärkeää, koska ongelman aiheuttajia voi olla useita. Tutkimukset viedään läpi järjestelmällisesti kaikki riskit huomioiden. Aiemmat sisäilmakorjaukset on voitu toteuttaa puutteellisesti, mikä voi pahentaa olemassa olevaa sisäilmaongelmaa tai aiheuttaa uusia sisäilmaongelmia.
Jos asukas kokee sisäilman huonoksi, täytyy tehdä sisäilmaselvitys. Selvityksen teossa auttaa THL:n kehittämä toimintamalli sisäilmatilanteiden selvittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä ongelmia hyvällä kiinteistönpidolla.
Lattiaremonttiin ryhtyessään osakkaan on tehtävä taloyhtiölle muutostyöilmoitus. Myös asbesti- ja haitta-ainekartoitus on tehtävä, jos niitä ei ole taloyhtiössä jo tehty. Remontissa kannattaa käyttää apuna suunnittelijaa.
Valesokkelirakenteet voivat kastuessaan aiheuttaa ongelmia, mutta ne voi korjata kengittämällä. Kengittäessä puuseinärungon alaosaa nostetaan ylöspäin sokkelirakenteesta, ja runko- ja sokkelirakenne eristetään toisistaan lämpö- ja kosteusteknisesti.
Kodin sisäilman laatu vaikuttaa paitsi asumisviihtyvyyteen, myös asukkaan terveyteen. Sisäilman laatuun taas vaikuttavat muun muassa valitut pintamateriaalit, ilmanvaihdon toiminta ja ylläpito sekä omat teot. Jokainen asukas voi parantaa sisäilmaa omilla toimillaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään