Sähköön liittyviä tulipaloja tai palonalkuja tapahtui Suomessa viime vuonna yhteensä 2460. Kuolonuhreja vaatineita sähköpaloja oli 20, joissa menehtyi 24 ihmistä. Sähkölaitteista johtui 1700 paloa, ja niistä puolet sai alkunsa liedestä tai uunista. Useimmiten syynä oli ruuan unohtuminen levylle. Sähköpalokuolemien määrä väheni vuosina 2011–2013, mutta viime vuonna onnettomuuksien määrä palautui vuoden 2010 tasolle.
Tulipaloja aiheuttaneita sähkölaitteita ovat liesien ja uunien lisäksi esimerkiksi valaisimet (213), pyykinpesukoneet (100), mikroaaltouunit (83), kiukaat (79) ja kylmälaitteet (61). Liesipalon syynä oli useimmiten lieden unohtuminen päälle ruuanlaiton yhteydessä. Valaisimista lähtöisin olevat palot liittyivät yleisimmin loisteputkivalaisimiin tai peitettyihin, pudonneisiin tai kaatuneisiin valaisimiin. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella tai kiukaalle kuulumattomat esineet olivat tavallisimpia palon aiheuttajia.
– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta, kuten huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden tai huollon laiminlyönti, ja näistä johtuva laitteen vaurioituminen. Sähköpalo voi myös johtua asennusvirheestä. Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja huolehtii niiden kunnossapidosta sekä jättää asennukset ja laitteiden korjaukset ammattilaisille, opastaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.
Sähköiskukuolemia on ollut vuosittain 1-3, ja määrä on pysynyt samana parikymmentä vuotta. Viime vuonna kaksi henkilöä menehtyi sähköiskun seurauksena. Tukesin tietoon tuli 84 sähkötapaturmaa, joiden uhreista 32 oli sähköalan ammattilaisia.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut liikuttaessa luvattomasti junaradoilla tai varomattomasti avojohtojen läheisyydessä. Sähköiskun voi aiheuttaa hiilikuituisen onkivavan tai ajoneuvon puomin osuminen avojohtoon. Sähköiskuun ei tarvita aina edes kosketusta, sillä sähkö ”hyppää”. Tämän vuoksi avojohtojen lähellä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä.
– Sähkötapaturmia sattuu myös kotona ja puutarhassa, jolloin syynä ovat usein vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö. Myös omatoimiset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Kiinteitä sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä ainoastaan sähköalan ammattilaiset, muistuttaa yli-insinööri Harri Westerlund.
Tukes kirjaa onnettomuuksia ja vaaratilanteita VARO-rekisteriin ja julkaisee vuosittain koosteen rekisterin tiedoista. Sähköpaloja ja -palokuolemia koskevat tiedot ovat peräisin pelastustoimen Pronto-rekisteristä.
Huoneiston perivän omaisen pitää ilmoittaa kuolinpesän edustajan yhteystiedot sähköiseen huoneistotietojärjestelmään, jotta vastikelaskut ja yhtiökokouskutsu löytävät perille, muistuttaa Maanmittauslaitos. Kuolinpesän edustajien yhteystiedot tulee ilmoittaa kaikille kuolleen henkilön nimissä oleville omistuksille.
Ennen kevään yhtiökokousta on tärkeää varmistaa, että osakkaan yhteystiedot ovat ajan tasalla. Tietojen päivittämiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota silloin, jos asunnon omistuksessa on tapahtunut muutoksia esimerkiksi osakkaan kuoleman tai asunnon myynnin takia.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään