Sähköön liittyviä tulipaloja tai palonalkuja tapahtui Suomessa viime vuonna yhteensä 2460. Kuolonuhreja vaatineita sähköpaloja oli 20, joissa menehtyi 24 ihmistä. Sähkölaitteista johtui 1700 paloa, ja niistä puolet sai alkunsa liedestä tai uunista. Useimmiten syynä oli ruuan unohtuminen levylle. Sähköpalokuolemien määrä väheni vuosina 2011–2013, mutta viime vuonna onnettomuuksien määrä palautui vuoden 2010 tasolle.
Tulipaloja aiheuttaneita sähkölaitteita ovat liesien ja uunien lisäksi esimerkiksi valaisimet (213), pyykinpesukoneet (100), mikroaaltouunit (83), kiukaat (79) ja kylmälaitteet (61). Liesipalon syynä oli useimmiten lieden unohtuminen päälle ruuanlaiton yhteydessä. Valaisimista lähtöisin olevat palot liittyivät yleisimmin loisteputkivalaisimiin tai peitettyihin, pudonneisiin tai kaatuneisiin valaisimiin. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella tai kiukaalle kuulumattomat esineet olivat tavallisimpia palon aiheuttajia.
– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta, kuten huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden tai huollon laiminlyönti, ja näistä johtuva laitteen vaurioituminen. Sähköpalo voi myös johtua asennusvirheestä. Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja huolehtii niiden kunnossapidosta sekä jättää asennukset ja laitteiden korjaukset ammattilaisille, opastaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.
Sähköiskukuolemia on ollut vuosittain 1-3, ja määrä on pysynyt samana parikymmentä vuotta. Viime vuonna kaksi henkilöä menehtyi sähköiskun seurauksena. Tukesin tietoon tuli 84 sähkötapaturmaa, joiden uhreista 32 oli sähköalan ammattilaisia.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut liikuttaessa luvattomasti junaradoilla tai varomattomasti avojohtojen läheisyydessä. Sähköiskun voi aiheuttaa hiilikuituisen onkivavan tai ajoneuvon puomin osuminen avojohtoon. Sähköiskuun ei tarvita aina edes kosketusta, sillä sähkö ”hyppää”. Tämän vuoksi avojohtojen lähellä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä.
– Sähkötapaturmia sattuu myös kotona ja puutarhassa, jolloin syynä ovat usein vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö. Myös omatoimiset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Kiinteitä sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä ainoastaan sähköalan ammattilaiset, muistuttaa yli-insinööri Harri Westerlund.
Tukes kirjaa onnettomuuksia ja vaaratilanteita VARO-rekisteriin ja julkaisee vuosittain koosteen rekisterin tiedoista. Sähköpaloja ja -palokuolemia koskevat tiedot ovat peräisin pelastustoimen Pronto-rekisteristä.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Asumismenot kasvavat jälleen tänä vuonna, kun viime vuonna ne laskivat hieman, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvityksestä. Kasvua ennustetaan keskimäärin 2,7 prosenttia. Syynä on erityisesti korkojen sekä lämmitysenergian hintojen nousu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään