Sähköpaloissa kuoli viime vuonna 24 ihmistä

Sähköön liittyviä tulipaloja tai palonalkuja tapahtui Suomessa viime vuonna yhteensä 2460.  Kuolonuhreja vaatineita sähköpaloja oli 20, joissa menehtyi 24 ihmistä. Sähkölaitteista johtui 1700 paloa, ja niistä puolet sai alkunsa liedestä tai uunista. Useimmiten syynä oli ruuan unohtuminen levylle.  Sähköpalokuolemien määrä väheni vuosina 2011–2013, mutta viime vuonna onnettomuuksien määrä palautui vuoden 2010 tasolle.

Tulipaloja aiheuttaneita sähkölaitteita ovat liesien ja uunien lisäksi esimerkiksi valaisimet (213), pyykinpesukoneet (100), mikroaaltouunit (83), kiukaat (79) ja kylmälaitteet (61).  Liesipalon syynä oli useimmiten lieden unohtuminen päälle ruuanlaiton yhteydessä. Valaisimista lähtöisin olevat palot liittyivät yleisimmin loisteputkivalaisimiin tai peitettyihin, pudonneisiin tai kaatuneisiin valaisimiin. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella tai kiukaalle kuulumattomat esineet olivat tavallisimpia palon aiheuttajia.

– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on useimmiten ihmisen toiminta, kuten huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden tai huollon laiminlyönti, ja näistä johtuva laitteen vaurioituminen. Sähköpalo voi myös johtua asennusvirheestä. Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja huolehtii niiden kunnossapidosta sekä jättää asennukset ja laitteiden korjaukset ammattilaisille, opastaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.

Sähköiskukuolemia on ollut vuosittain 1-3, ja määrä on pysynyt samana parikymmentä vuotta. Viime vuonna kaksi henkilöä menehtyi sähköiskun seurauksena. Tukesin tietoon tuli 84 sähkötapaturmaa, joiden uhreista 32 oli sähköalan ammattilaisia.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut liikuttaessa luvattomasti junaradoilla tai varomattomasti avojohtojen läheisyydessä.  Sähköiskun voi aiheuttaa hiilikuituisen onkivavan tai ajoneuvon puomin osuminen avojohtoon. Sähköiskuun ei tarvita aina edes kosketusta, sillä sähkö ”hyppää”.  Tämän vuoksi avojohtojen lähellä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä.

– Sähkötapaturmia sattuu myös kotona ja puutarhassa, jolloin syynä ovat usein vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö.  Myös omatoimiset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Kiinteitä sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä ainoastaan sähköalan ammattilaiset, muistuttaa yli-insinööri Harri Westerlund.

Tukes kirjaa onnettomuuksia ja vaaratilanteita VARO-rekisteriin ja julkaisee vuosittain koosteen rekisterin tiedoista. Sähköpaloja ja -palokuolemia koskevat tiedot ovat peräisin pelastustoimen Pronto-rekisteristä.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

17.2.2022

Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.

7.4.2022

OP: Mökkilainojen kysyntä yhä korkealla – myrskyjen aiheuttamat vahingot lisääntyneet viime vuosina

Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna mökkilainan suosio on edelleen korkealla, sillä vapaa-ajan asuntojen lainoja on haettu kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Viime vuoden huippulukemiin verrattuna vapaa-ajan asuntojen ostoon ja rakentamiseen haettujen lainojen määrä kuitenkin laski alkuvuonna lähes kolmanneksella. – Viime vuoden ensimmäisinä kuukausina vapaa-ajan asuntoihin haettujen lainahakemusten määrä oli […]

2.11.2021

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentaminen vauhdittuu – latauspisteet merkittävässä roolissa

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi vuonna 2022. Barometrin vastaukset kerättiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla runsaalta 3100 taloyhtiöiden edustajalta. Vastaajista 27 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 30 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti