Suomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää huolensa 2010-luvulla asuntorakentamisessa yleistyneestä kehityksestä, jossa asuntojen toiminnallisuus on heikentynyt, samalla kun tonttitehokkuuksia ja porrashuoneiden syöttötehokkuuksia on maksimoitu. SAFA esittää ratkaisuksi alan toimijoiden ja asukkaiden kanssa yhdessä laadittavia asuntojen laadun arviointimenetelmiä.
– Viime vuosikymmenen aikana on ollut havaittavissa toiminnallisesti heikompilaatuisia asuntoja. Muun muassa tiukentuneet porrashuoneiden syöttötehokkuusvaatimukset ovat tuottaneet mitoitukseltaan ahtaita ja hankalasti kalustettavia asuntoja. Syventyneet rakennusrungot ovat johtaneet jopa ikkunattomiin tiloihin. Tänä keväänä vallinnut poikkeustila on nostanut esiin asuntojen joustavuuden merkityksen, SAFAn puheenjohtaja Henna Helander sanoo.
Huoneistokokojen, kalustettavuuden ja valoisuuden heikennyksiä on perusteltu muun muassa rakennuskustannuksilla, pienten asuntojen kysynnällä ja kohtuuhintaisuuden tavoitteilla. Pienten asuntojen rakentaminen ei ole kohentanut kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa.
Etätyö on yleistynyt ja asuntojen käyttäjien määrä ja tarpeet vaihtelevat uusperheiden yleistyessä. Asunnon mitoituksen, valoisuuden ja näkymien on tarjottava viihtyisät ja toimivat puitteet erilaisiin tarpeisiin.
Luonnonvalon fyysistä ja psyykkistä terveyttä edistävät vaikutukset on tunnettu pitkään. Vähäinen ja yksipuolinen luonnonvalon saanti heikentää asunnon käytettävyyttä, viihtyisyyttä ja terveellisyyttä.
SAFA esittää kannanotossaan, että asuntosuunnitelmien arviointitapoja kehitetään yhdessä rakennusalan toimijoiden ja asukkaiden kesken. On löydettävä malleja, joilla asuntojen laatua voidaan arvioida eri näkökulmat huomioivalla tavalla. Keinoina esitetään pisteytysjärjestelmää laatutekijöiden arvioimiseksi, selvitystä asuntojen kalustettavuudesta rakennuslupahakemuksen pakollisena liitteenä sekä asuntojen valoisuuden kriteeristön määrittelyä säädöstasolla.
– Lainsäädännön määräyksiä ja nimikkeistöä on myös selvennettävä siten, että asuinhuoneessa on oltava ulos aukeava ikkuna. Sisäikkunallinen tila ei täytä kunnollisen asuinhuoneen vaatimusta, Helander muistuttaa.
Isännöintiyritykset laskuttavat taloyhtiöiltä kiinteän kuukausipalkkion lisäksi erillisveloituksia. Niiden suuruus vaihtelee huomattavasti. Erillisveloitukset ovat nousseet vuoteen 2020 verrattuna.
Asunto-osakeyhtiöllä on tietyissä tilanteissa osakehuoneiston sisäosien ennallistamisvelvollisuus. Tällaisessa tilanteessa yhtiö joutuu arvioimaan, mihin laatutasoon sen täytyy ennallistaa pinta. Perustasoon eivät vaikuta osakkaiden tekemät pintamateriaaleja koskevat valinnat.
Tilaajille
Ikkunaremontti on yksi taloyhtiön yleisimmistä remonteista. Se tuo taloyhtiölle asumismukavuutta sekä usein myös rahallista säästöä arvon nousun ja lämmityskulujen laskun myötä. Miten remontissa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla?
Raksystems
Taloyhtiön energiatehokkuutta voi parantaa myös ilman suuria energiaremontteja. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokyselystä selviää, että kiinteistöjen sisäilmassa ja lämpötilassa on toivomisen varaa erityisesti kesäisin. Taloyhtiöiden kannattaakin varautua helteisiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään