Hallitus esittää, että ryhmärakennuttamisesta säädettäisiin oma laki. Tarkoituksena on edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla hankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottaa rahoituksen saamista hankkeille. Ryhmärakennuttamisen edellytysten parantaminen on tavoitteena hallitusohjelmassa.
Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuotoa, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Usein hankkeissa on mukana rakennuttajakonsultti, joka huolehtii muun muassa urakoiden kilpailuttamisesta. Hankkeeseen osallistuvat kantavat itse riskin hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta.
Uuden lain soveltamisalaan kuuluisivat esityksen mukaan sekä asuntoyhteisömuodossa toteutettavat että niin sanotut kiinteistömuotoiset ryhmärakennuttamishankkeet. Kummassakin tapauksessa voi olla mukana myös konsultti.
Asuntoyhteisömuotoisessa hankkeessa rakennuttajana toimii asunto-osakeyhtiö tai muu asuntoyhteisö ja hankkeeseen osallistuvat henkilöt ovat sen osakkaita tai jäseniä. Esimerkiksi kerrostalon ryhmärakennuttaminen tapahtuu yleensä asuntoyhteisömuodossa.
Kiinteistömuotoisessa ryhmärakennuttamisessa rakennuttajina toimivat ryhmään kuuluvat yksittäiset henkilöt. Esimerkiksi omakotitalojen rakennuttaminen 10 perheen ryhmälle voi olla kiinteistömuotoinen hanke.
Laki ei kuitenkaan koskisi pienimuotoisia, enintään kolmen asunnon hankkeita eikä asumisoikeusasuntojen rakennuttamishankkeita.
Ryhmärakennuttamishankkeen markkinointi
Markkinointia koskevilla säännöksillä varmistettaisiin, että hankkeesta kiinnostuneet saavat jo alkuvaiheessa tiedon siitä, mistä ryhmärakennuttamisessa on kyse ja minkälainen hanke on suunnitteilla. Näin heillä olisi mahdollisuus tiedostaa myös hankkeeseen liittyvät riskit.
Markkinointivaiheessa kerätään usein maksu ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvilta. Tällaiselle osallistumismaksulle esitetään säädettäväksi enimmäismäärä, joka olisi 100 euroa asuinneliöltä. Asuntoa kohti maksu saisi olla kuitenkin korkeintaan
10 000 euroa. Jos konsultti on käynnistänyt hankkeen, vastaavat summat olisivat pienempiä, enintään 30 euroa asuinneliöltä ja 3 000 euroa asunnolta.
Ryhmärakennuttajakonsultin tehtävät ja vastuut
Laissa säädettäisiin myös ryhmärakennuttajakonsultin velvollisuuksista. Konsultin käyttö ei olisi pakollista, mutta varsinkin suuremmissa hankkeissa ulkopuolisen asiantuntijan käyttö on käytännössä välttämätöntä.
Konsultin tulisi antaa ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuville laissa säädetyt tiedot ennen konsulttisopimuksen ja ryhmärakennuttamissopimuksen tekemistä. Konsulttipalvelun asianmukainen suorittaminen pyrittäisiin turvaamaan myös ammattitaito- ja huolellisuusvaatimuksella sekä konsultin palkkiota koskevilla säännöksillä.
Ryhmärakennuttajakonsultin suorituksessa olevasta virheestä tai viivästyksestä sekä näiden seuraamuksista säädettäisiin laissa. Konsultin vastuuta ei olisi enää mahdollista rajoittaa konsultin palkkion määrään, kuten nykyisin tyypillisesti tehdään. Konsultilta edellytettäisiin myös pakollista vastuuvakuutusta niiden vahinkojen korvaamiseksi, joista hän on lain mukaan vastuussa.
Asuntoyhteisömuotoisiin hankkeisiin tiukemmat säännökset
Asuntoyhteisömuotoisissa hankkeissa, joissa on mukana ryhmärakennuttajakonsultti, edellytettäisiin, että tietyt ryhmärakennuttamista ja asuntoyhteisöä koskevat asiakirjat olisi luovutettava ennen ryhmärakennuttamissopimuksen tekemistä säilytettäväksi joko yhteisöä luotottavalle pankille tai, jos luottoa ei hankita, aluehallintovirastoon. Yhtenäiset asiakirjat helpottaisivat kokonaiskuvan muodostamista hankkeesta ja olisivat siten omiaan edistämään rahoituksen saamista.
Lisäksi asuntoyhteisömuotoisissa hankkeissa urakoitsijan olisi asettava asuntoyhteisön hyväksi laissa säädetyt vaatimukset täyttävät rakentamisvaiheen ja rakentamisvaiheen jälkeiset vakuudet. Vakuudet olisivat määrältään jonkin verran suuremmat kuin rakentamisen yleisten sopimusehtojen mukaiset vakuudet.
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa useita muutoksia lähes 30 vuotta vanhaan vuokralainsäädäntöön. Ehdotuksessa on muutoksia esimerkiksi irtisanomisaikoihin ja tupakoinnin sallimiseen. Työryhmässä olivat edustettuina alan keskeiset järjestöt.
Asumishäiriöiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Alan järjestöt ovat vaatineet huoneenvuokralakiin säännöstä, joka antaisi vuokranantajille mahdollisuuden puuttua vakaviin asumishäiriöihin. Uusi lakiesitys ei kuitenkaan sisällä tätä muutosta, toteavat Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat, Rakli ja Vuokralaiset ry kannanotossaan.
Huoneistojen hallintaanottoa halutaan helpottaa, jotta asumishäiriöihin ja lyhytaikaisen vuokraustoiminnan aiheuttamiin merkittäviin haittoihin tai lisäkustannuksiin voitaisiin puuttua. Asia ilmenee asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtineen työryhmän mietinnöstä.
Hyvin hoidetussa yhtiökokouksessa asiat käsitellään selkeästi ja ripeästi. Kokouksen sujuvuutta edesauttaa, kun se valmistellaan asianmukaisesti. Kokouksen puheenjohtaja voi toiminnallaan jouduttaa päätöksentekoa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään