Syksy on rakennusten kosteusvaurioiden syntymiselle otollista aikaa; lämpimät luonnon vedet luovuttavat runsaasti kosteutta muodostaen viilenevien, mutta yhä lämpimien ilmojen kanssa sopivat olosuhteet myös homeen kasvulle. Eivätkä tämän syksyn runsaat sateet helpota tilannetta ollenkaan. Ennen lämmityskauden alkua sisätilojen suhteellinen kosteus seuraa pääasiallisesti ulkoilman kosteutta, mikä tämän hetken tilanteessa on huolestuttavan korkealla. Mikäli ilmanvaihdossa on ongelmia tai korvausilmaventtiilit ovat esim. tukittuina, kasvaa home- ja kosteusvaurioriski rakennuksissa huomattavasti.
Ihanteellinen ilmankosteus asumistiloissa on 30–60 %. Ilmankosteuden noustessa yli 70 prosentin, homevaurion riski kasvaa. Rakennusten ilmankosteuden tasoa on onneksi helppo tarkkailla ilmankosteusmittarilla ja sisäilmaan muodostuvaa kosteutta pystyy yksinkertaisinkin keinoin vähentämään omin neuvoin.
– On tärkeää muistaa pitää lämmitys päällä kodin kosteissa tiloissa. Pesutilan ilman on oltava 2-4 astetta lämpimämpää, kuin muissa tiloissa. Näin sisäilmaan saadaan synnytettyä tilaa haihtuvalle kosteudelle. Pesutilan tulee myös antaa kuivua välillä, jotta mikrobit ja homeet eivät pääse kasvamaan, selventää Raksystems Insinööritoimisto Oy:n Kuntotarkastukset-osaston johtaja Kim Malmivaara.
Toinen helppo tapa sisäilman kosteuden vähentämiseksi on tuulettaa sisätiloja viileään aikaan, eli esimerkiksi aikaisin aamulla. Lämmin sisäilma on kosteaa – viileä ulkoilma kuivempaa. Tehokkaana apuvälineenä voidaan käyttää esim. ilmankuivainta tai ilmalämpöpumppua.
Pesutilojen lisäksi varasto ja autotalli ovat kosteuden kannalta haastavia tiloja, sillä märän auton, lastenrattaiden ja muiden märistä olosuhteista tuotavien tavaroiden mukana tulee tilaan kosteutta esim. syksyllä ja talvella. Näissä tiloissa ilmanvaihdon ja lämmityksen tulee olla riittävän tehokasta.
Sisäilman kosteuden ollessa korkealla, saattaa vesimäärä ilmassa olla 10 g/m3 tai jopa enemmän. Tilapäisesti tämä ei aiheuta rakenteille ongelmia ilmanvaihdon ollessa kunnossa. ´
– Samaan aikaan kuitenkin esim. pesuhuoneen seinärakenteissa saatetaan porareikämittauksissa saada samankaltaisia korkeita lukemia, jotka viittaavat kosteusvaurioon. Niinpä näissä olosuhteissa mitattuihin pesutilojen rakenteiden kosteusmittauksiin ei voi sokeasti luottaa, vaan ammattilaisen tulee osata arvioida myös sisä- ja ulkotilojen kosteuden vaikutus rakenteen kosteuteen, rakenteen muu kunto, ikä sekä huoltohistoria. Luotettaviin tutkimustuloksiin päästää, kun mittaukset uusitaan muutaman kuukauden kuluttua, jotta saadaan vertailutulos kuivempana ajankohtana, jatkaa Raksystemsin Riitatapaukset ja rakentamisen laatu -osaston johtava asiantuntija Matti Kaijomaa.
Pitkään jatkuvat sateet ovat iso rasite myös talojen rakenteille. Erityisesti kattojen läpiviennit ovat taivaalta piiskaavan sateen ja kattoa pitkin valuvan veden ansiosta koko ajan rasituksessa. Kun sadevedet on ohjattu väärin, ohjautuu talon katolta jopa tuhansia litroja vettä suoraan talon vierustalle eli sen perustuksiin. Ja perustuksiin ohjattu vesi tarkoittaa yleensä aina ongelmia. Mikäli maanpinnan kallistukset on vielä hoidettu huonosti, valuu vesi huonoimmassa tapauksessa suoraan taloa kohti eikä oikeaoppisesti poispäin rakennuksesta.
Samaan aikaan maahan satava vesi imeytyy muutamien viikkojen aikana maaperään ja sitä kautta salaojajärjestelmään. Järjestelmän ollessa tukkeutunut, epäkunnossa tai muuten puutteellinen, aiheuttaa maaperän kosteus pitkäaikaisen kosteusrasituksen talojen perustuksille. Myös maanvastaisten seinien vedeneristyksen puutteet tai jopa sen puuttuminen kokonaan aiheuttavat talolle ’kosteat jalat’, kun talojen vierustat pysyvät viileillä ja kosteilla syysilmoilla erityisen pitkään märkinä.
– Pitkäjänteisellä talonpidolla ja laadukkaalla rakentamisella voidaan ennaltaehkäistä sadevesien ja kosteuden aiheuttamia vaurioita rakennuksissa. Mikäli tänä syksynä on havainnut ongelmia, on hyvä ryhtyä toimiin mahdollisimman pian ja mikäli tilanne on nyt hallinnassa, on kuitenkin erittäin tärkeää tarkastella tilannetta jatkuvasti ja huollattaa talon järjestelmiä säännöllisesti, jotta tilanne pysyy myös jatkossa hyvänä, jatkaa Kim Malmivaara.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Kristillisdemokraattien Sari Tanuksen vastaukset Kiinteistölehden eduskuntavaalikyselyyn.
Tamperelaisen As Oy Mäntykotkan talojen katot uusittiin viime talvena. Remontti toteutettiin kokonaan säältä suojassa. Uuden katon lisäeristys paransi talojen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta merkittävästi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään