Uusiutuvan energian 38 prosentin vähimmäisvaatimus koskee sekä uusia että laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Käytännössä fossiilinen energia – yleensä öljy – ei esityksen mukaan voisi enää olla rakennuksen pääenergialähde.
Omakotitaloissa laajamittaisen korjauksen kynnyksen ylittäviä remontteja tehdään hyvin harvoin ja ne perustuvat aina omistajan omaan päätökseen. Esimerkiksi vesikaton uusiminen tai vesivahingon korjaaminen ei velvoittaisi luopumaan fossiilisesta energiasta korjauksen yhteydessä.
Hallituksen esittämä 38 prosentin tavoite on peräisin EU:n Suomelle asettamasta sitovasta direktiivistä, jonka tarkoitus on edistää uusiutuvaa energiaa.
Lakiesityksessä laajennettaisiin ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien rakennusten rakennusluvan kuulemis-, lausunto- ja valitusoikeus koskemaan paikallisia, rekisteröityneitä yhteisöjä, joiden sääntöihin kuuluu luonnon, terveyden tai ympäristön suojelu. Laajennus koskee vain niitä rakennuslupia, joissa itse rakennuksen rakentamisen edellytyksenä on YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.
Muutos koskisi vuosittain arviolta 30–50 hanketta.
Esityksen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimisi jatkossa rakennustuoteasetuksen 10 artiklassa tarkoitettuna rakennustuoteyhteyspisteenä, jonka tehtävänä on tarjota tietoa rakennustuotteita koskevista säännöksistä Suomessa.
Koska lakiesityksellä pannaan toimeen EU-säännöksiä, se on kiireellinen. Tarkoitus on saada muutokset voimaan mahdollisimman pian.
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Kerrostalojen hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia ja rivitalojen 2,8 prosenttia, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Kerrostaloyhtiöissä vastikkeiden nousu on hidastunut selvästi rivitaloja enemmän. Taloyhtiöiden maksukyky on parantunut.
Kiinteistöliiton indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin kaksi prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Salossa ja vähiten Uudessakaupungissa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko maassa viime vuoden loka-joulukuussa, kertoo Tilastokeskus. Eniten laskua oli kaksioissa. Suomen Vuokranantajien ekonomistin Eemeli Karlssonin mukaan kyseessä on laajempi ilmiö.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään