Puuvillan Kauppakeskus avautuu historialliseen tehdasmiljööseen

Kauppakeskus Puuvilla avataan huomenna, 30. lokakuuta Porissa. Se on Satakunnan suurin ja Suomen 11. suurin kauppakeskus. Nelipäiväiseen kuluttaja-avaukseen odotetaan 80 000:tta kävijää.

Puuvillan Kauppakeskus sijaitsee historiallisessa tehdasmiljöössä muodostaen kokonaisen kaupunkikorttelin. Se on aivan uudenlainen kaupan, julkisten palveluiden, koulutuksen, kulttuurin, hallinnon ja vapaa-ajan keskus. Ainutlaatuisen kohteesta tekee sen sijainti Kokemäenjoen varrella, Porin kaupungin keskustassa ja historiallisesti arvokkaiden, suojeltujen rakennusten ympäröimänä. Puuvilla on ainoa Suomalainen kauppakeskus, jossa moderni miljöö on sulautettu historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön vanhoja rakennuksia kunnioittaen.

Kauppakeskus Puuvilla on ollut valtakunnallisesti yksi suurimmista talonrakennushankkeista, investointiarvoltaan noin 130 M€. Kauppakeskuksessa on vuokrattavaa liike- ja toimitilaa yhteensä 42 000 neliömetriä. Koko Puuvillan Kaupunkikorttelin vuokrattava pinta-ala on 70 000 m². Rakennusaikana hanke on työllistänyt parhaimmillaan jopa 300 henkilöä. Kauppakeskuksen valmistumisen merkitys maakunnan talous- ja työllisyysrakenteelle on merkittävä. Jatkossa se työllistää noin 700 henkilöä ja kehittää Satakuntaa matkailukohteena. Puuvilla haluaa olla koko maakunnan yhteinen olohuone.

– Odotamme jännityksellä avajaisia. Puuvilla on puhuttanut kaksivuotisen rakennushankkeensa aikana paljon. Nyt näemme miten satakuntalaiset vastaanottavat meidät. Avajaisissa panostamme asioinnin sujuvuuteen, helppoon saavutettavuuteen ja turvallisuuteen, kauppakeskusjohtaja Pasi Välimaa kertoo.

– Hankkeena tämä on ollut erityisen kiinnostava. Lähdimme rakentamaan kauppakeskusta ja saimme kokonaisen kaupunkikorttelin. Potentiaalia löytyy, sillä alueella on yhteensä yli sata toimijaa ja Puuvillassa asioi jo ennen kauppakeskusta noin 5000 henkilöä päivittäin, Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen summaa.

– Emme ole aiemmin toteuttaneet vastaavia yhteishankkeita. Olen varma, että Puuvillasta rakentuu markkina-alueensa vahvin toimija. Kulttuurihistoriallinen ympäristö herää eloon ja kaupunkikortteli aloittaa uuden elämän, sanoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

10.3.2022

HYPO: Ukrainan sota synkensi asuntomarkkinat – kauppojakin peruttu

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Suomen asuntomarkkinoille poikkeuksellista epävarmuutta jo toisen kerran 2020-luvulla, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki katsauksessaan. Epävarmuus iskee ensin ostajiin: myyntiajat pitenevät ja kauppamäärät laskevat. Myyjät eivät heti anna alennusta, eikä laajempaa laskua nähdä hinnoissa, ellei talouskehitys käänny selvästi surkeampaan suuntaan.

4.4.2022

Yksiöistä halutaan nyt eroon

Yksiöiden tarjonnan kasvu näkyy asuntojen myyntisivustolla. Etuovi.comissa oli tammi–maaliskuussa myynnissä yksiöitä 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja Helsingissä peräti 33 prosenttia enemmän. Kokonaisuudessaan asuntoja oli myynnissä 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

14.10.2021

Vuokralla asuminen yleistyy − Yli 60 prosenttia alle 40–vuotiaasta asuu vuokralla

Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.

2.2.2022

Helsinki sallii maalämpökaivojen rakentamisen yleisille alueille ensimmäisenä Suomessa

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti maanantain kokouksessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen kaupungin omistamille yleisille alueille, mikäli tila taloyhtiön omalla tontilla ei riitä. Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Ensisijaisesti kaivot tulee rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, […]

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti