Polarisaatio näkyy asuntokaupoilla alueellisesti ja asuntotyypeittäin

Vanhojen asuntojen kauppa hiljentyi toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna, vaikka kuluttajien luottamus on ennätyskorkealla. Polarisaatio asuntomarkkinoilla näkyy sekä maantieteellisenä eriytymisenä että eri asuntotyyppien rakentamisessa ja uusien rakennettavien asuntojen koossa.

Toukokuussa vanhojen asuntojen* kauppoja tehtiin 3 % vähemmän kuin toukokuussa 2016. Työpäiväkorjaus ei vaikuta vertailuun, sillä toukokuussa oli työpäiviä saman verran kuin vuosi sitten.

Pääkaupunkiseudulla** vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat toukokuussa 5 % vuoden takaisesta. Helsingissä laskua toukokuuhun 2016 verrattuna oli 8 %, Espoossa 5 % ja Vantaalla 2 % ***.

Kymmenen suurimman kaupungin joukosta ainoastaan Turussa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat toukokuussa (+9 %). Prosentuaalisesti suurinta laskua toukokuun 2017 vanhojen asuntojen kauppamäärissä nähtiin muun muassa Jyväskylässä (-10 %) ja Lahdessa (-11 %).

”Vaikka toukokuu oli kauppakuukautena vaisuhko, vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat koko alkuvuotta 2017 tarkasteltaessa edelleen viime vuotta korkeammalla tasolla.  Vuoden 2017 tammi–toukokuussa Suomessa myytiin vanhoja asuntoja hiukan enemmän (+0,6 %) kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Työpäiväkorjattuna kasvu on 2,0 % ”, Huoneistokeskuksen kesäkuun alussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen sanoo.

Polarisaatio näkyy niin alueellisesti kuin asuntotyypeittäin

Polarisaatio näkyy asuntomarkkinoilla kolmella tavalla: maantieteellisenä eriytymisenä, uusissa asunnoissa eri asuntotyyppien rakentamisessa sekä rakennettavien asuntojen koossa. Alueellinen polarisaatio on ollut nähtävissä asuntokaupassa jo pitkään.

”Esimerkiksi nyt toukokuussa 2017 puolet (50,4 %) Suomessa tehdyistä kaupoista tehtiin kymmenessä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa***. Kasvukeskuksissa asunnot liikkuvat, mutta syrjäisemmillä alueilla asuntojen myyntiajat voivat olla pitkät ja isoa remonttia vaativaa omakotitaloa voi olla vaikea saada myydyksi”, Purhonen kertoo.

Rakennusteollisuuden kesäkuun asuntotuotantokyselyn mukaan myös uusien asuntojen rakentaminen keskittyy, sillä suunnitelluista aloituksista Helsingin seudun osuus on tänä vuonna 43 %, Tampereen osuus 12 % ja Turun osuus 9 %. Asuntotuotanto on viime vuosina keskittynyt voimakkaasti kerrostaloihin, mikä käy ilmi mm. Rakennusteollisuuden luvuista.

”Uusien asuntojen keskikoko on myös pienentynyt merkittävästi. Suurien neliömäärien sijaan moni asunnon ostaja toivoo keskeistä sijaintia ja hyviä palveluita. Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkeat neliöhinnat asettavat ostajan näkökulmasta raamit asunnon koolle”, Purhonen sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 aloitettujen asuntojen keskipinta-ala Suomessa oli vielä 91,9 neliötä, mutta 2016 enää 63,1 neliötä.

Neliöhinnoissa nousua useissa kaupungeissa toukokuussa

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat toukokuussa 2017 Suomessa 3 prosenttia (91 €/m2) vuoden 2016 toukokuusta. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa suurin vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhintojen nousu oli tämän vuoden toukokuussa Espoossa (+16 %), Porissa (+14 %), Kuopiossa (+15 %) ja Turussa (+14 %). Helsingissä neliöhinnat nousivat toukokuussa 7 % vuoden takaisesta ja Vantaalla puolestaan laskivat 13 %.

Kuluttajien luottamus saavutti uuden ennätyksensä toukokuussa

Kuluttajien luottamus nousi uuteen ennätykseensä toukokuussa. Toukokuun lukema 24,1 on mittaushistorian (1995–2017) korkein.  Myös suomalaisten asunnonostoaie oli toukokuussa hiukan yli pitkän ajan keskiarvon ollen 7,6 %. (Lähde: Tilastokeskus)

Kotitaloudet nostivat huhtikuussa 2017 uusia asuntolainoja 1,2 miljardin euron edestä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Nostojen pienuuteen vaikuttaa osaltaan huhtikuun vähäinen työpäivien määrä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,09 % ja laskennallinen marginaali 1,05 %. Kotitalouslainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 14,7 miljardia euroa ja muita lainoja 16,4 miljardia euroa. (Lähde: Suomen Pankki)

*Vanhat asunnot sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämän Hintaseurantapalvelun tietoihin.

 **Pääkaupunkiseutuun luetaan mukaan Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

***Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.4.2022

Nordea ennustaa vastikkeisiin usean prosentin korotusta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa. − Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.

25.1.2022

Näin säästät sähköä

Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski muistuttaa muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa artikkelissa, että kaikki kodit ovat erilaisia ja siksi niissä on erilaisia tapoja, joilla voi vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen. Kunkin laitteen kohdalla säästö voi olla pientä, mutta niistä saatava yhteisvaikutus voi olla suuri. Ahkerassa käytössä oleva sähkökiuas vie rutkasti energiaa.

7.4.2022

OP: Mökkilainojen kysyntä yhä korkealla – myrskyjen aiheuttamat vahingot lisääntyneet viime vuosina

Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna mökkilainan suosio on edelleen korkealla, sillä vapaa-ajan asuntojen lainoja on haettu kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Viime vuoden huippulukemiin verrattuna vapaa-ajan asuntojen ostoon ja rakentamiseen haettujen lainojen määrä kuitenkin laski alkuvuonna lähes kolmanneksella. – Viime vuoden ensimmäisinä kuukausina vapaa-ajan asuntoihin haettujen lainahakemusten määrä oli […]

osakeasuntojen

1.2.2022

Kiinteistövakuutuksissa huimia korotuksia – vakuutusyhtiöt sanovat silti seuraavansa vain yleisiä indeksejä

Helsinkiläinen paritaloyhtiö sai tammikuussa vakuutusyhtiö Pohjolalta uudet vakuutusehdot. Nousua oli 21,3 prosenttia. Taloyhtiölle kerrottiin, että laskenta oli tehty yleisindeksikorotusten perusteella, vaikka yleiskorotukset jäävät noin kymmeneen prosenttiin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti