Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto kasvaa ennätystahtia

Helsingin seudun asuntotuotannon ennakoidaan nousevan lähivuosina ennätyslukemiin. Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset.

Sekä rakennuslupien määrä että asuntotuotannon aloitukset ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin valmistuneet asunnot. Heinäkuusta 2015 tämän vuoden kesäkuuhun Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yli 15 000 asunnolle ja aloitettiin lähes 16 000 asunnon rakentaminen.

Tämä ennakoi valmistuvien asuntojen määrän nousua 2000-luvun ennätyslukemiin ensi ja sitä seuraavana vuonna.

– Määrät ovat vihdoin oikeansuuntaisia. Asumisen korkea hinta Helsingin seudulla on kasvun este. Alueen seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen, ja kiinnostus muuttaa alueelle työn perässä vähenee huomattavasti, jos asumiskustannukset syövät suurimman osan palkkatuloista. Pulaa on erityisesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, sanoo johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Myös asuntotuotannon pitkäaikaiselle kasvulle on hyvät edellytykset, jos kaavoituksen tavoite saavutetaan seudun kunnissa. Viime vuosina kaavoitus on lisääntynyt ja tonttimaavaranto on kääntynyt kasvuun.

MAL-sopimuksen tavoitteista jäätiin selvästi

Viime vuonna Helsingin seudulla valmistui 11 500 asuntoa, mikä tarkoittaa, että MAL- eli maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimuksen tavoite ei toteutunut.

– Määrä jäi selvästi jälkeen valtion ja Helsingin seudun vuosille 2012–2015 sovitusta tasosta, joka oli 12 000–13 000 asuntoa vuodessa. On hämmästyttävää, että kunnissa ei ole vielä ymmärretty, että asuntojen riittävyys on alueemme tulevaisuuden kannalta keskeisimpiä ratkaistavia asioita, Pakarinen ihmettelee.

Pääkaupunkiseudun kaupungeista Vantaa onnistui parhaiten nostamaan valmistuneiden asuntojen määrää edellisiin vuosiin verrattuna. Helsinki jäi jälkeen vuosien 2012–2013 määristä. Espoossa sekä KUUMA-seudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) pysyttiin edellisten vuosien tasolla.

Kerrostaloja nousee raideliikenteen varrelle

Asuntotuotannon painopiste on siirtynyt vahvasti kerrostaloihin Helsingin kantakaupungin ja raideliikennevyöhykkeiden suurille projektialueille, kuten Jätkäsaareen, Kalasatamaan sekä Länsimetron ja Kehäradan vyöhykkeille.

-Toisin kuin Ruotsissa, jossa painitaan samojen ongelmien kanssa, Suomessa ei käydä vielä keskustelua liikkuvuuden lisäämisestä asuntomarkkinoilla. Monet asuvat tarpeisiinsa nähden vääränkokoisessa tai väärässä paikassa sijaitsevassa asunnossa, Pakarinen  harmittelee.

Kesällä tuli voimaan valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen uusi MAL-aiesopimus vuosille 2016–2019. Tavoitteena on kaavoittaa Helsingin seudulla asuntotontteja keskimäärin 1,5 miljoonaa kerrosneliötä ja rakentaa 15 000 asuntoa vuodessa.

Uuden sopimuksen kaavoitustavoite on 27 prosenttia ja asuntotuotantotavoite 20 prosenttia korkeampi kuin edellisellä kaudella 2012–2015.

Tietolähteet: Helsingin seudun kuntien asuntotuotantotilastot; Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantotilasto; Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantaraportti IV (2016), HSY.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

12.10.2022

Asuntorakentaminen kannattelee rakennusalaa

Vahvana jatkuneen asuntorakentamisen vuoksi rakentaminen kasvaa kuluvana vuonna parilla prosentilla. Rakennusalaa kurittaa kuitenkin jo kolmas kriisi lyhyen ajan sisällä: energiapulan aiheuttama inflaatio.

2.6.2022

Kaupallinen yhteistyö

Vantaalainen lämpö on ilmastoystävällinen ja hintavakaa lämmitysratkaisu

Vantaan Energia etenee kohti hiilinegatiivisuutta. Se tuottaa lämpöenergiansa kotimaisista polttoaineista, muun muassa sekajätteestä. Sen lämpö on kivihiiletöntä jo nyt ja fossiilitonta se tulee olemaan vuonna 2026.

Vantaan Energia

toimistotilojen vajaakäyttö

11.10.2022

Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa

Pääkaupunkiseudun toimistotiloissa on tuhansia neliöitä tyhjää tilaa. Eniten tyhjää tilaa on Vallilassa ja vähiten Ruoholahdessa. Toimistotiloja on pääkaupunkiseudulla yhteensä 4,2 miljoonaa neliötä.

5.1.2022

Taloyhtiön kymmenvuotistarkastuksessa paljastuivat rakennusvirheistä johtuvat miljoonavahingot

Viiden espoolaisen kerrostalon korjauslista on pitkä. Kymmenvuotistarkastuksessa havaittiin salaoja- ja sadevesiviemäreiden virheellisen asennuksen lisäksi osan putkista katkenneen ja osan salaojakaivoista olevan rikki. Julkisivun rappaus on paikoitellen irronnut, mahdollisesti salaojaongelmista johtuen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti