Asuntoihin ja vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrä väheni tammi-syyskuussa noin 22 prosenttia viimevuotisesta. Asuntomurtoja on tehty kuluvana vuonna vähiten vuosikymmeneen.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan syitä murtojen määrän laskuun voi hakea muun muassa koronatilanteen takia vähentyneestä matkailusta.
− Ihmiset ovat pysyneet kotona. Kun matkailu on ollut vähäistä, ihmiset eivät ole myöskään jakaneet tietoja ulkomaanmatkoistaan sosiaalisessa mediassa, Haapakangas mainitsee.
Myös varkausrikoksia tehtiin aiempaa vähemmän. Näpistyksiä, varkauksia ja törkeitä varkauksia tuli poliisin tietoon noin 13 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa.
Pahoinpitelyitä kirjattiin noin neljä prosenttia vuodentakaista vähemmän. Ravintolassa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä laski peräti 43 prosenttia. Yksityisasunnossa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä väheni samaan aikaan viisi prosenttia.
Seksuaalirikosten määrässä suunta oli sen sijaan nouseva. Raiskauksia ilmoitettiin tammi-syyskuussa 1 335, mikä on 22 prosenttia vuodentakaista enemmän. Myös lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrä kasvoi. Tapauksia tuli tietoon 1 457, mikä on 14,6 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Tartuntatautilakiin lisättiin heinäkuussa Covid-19-testin laiminlyöntiä koskeva rikkomus. Tästä kirjattiin syyskuun loppuun mennessä 63 rikosilmoitusta.
POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan asuminen on yhä kalliimpaa ensi vuonna. Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koko maassa. Velallisen taloutta tukee kuitenkin alhainen korkotaso.
OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.
Korjausrakentamisbarometrin tulokset povaavat varovaista kasvua taloyhtiöiden korjaamiseen vuonna 2020. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen Ilmapuntari osoittaa positiivista saldolukua pk-seudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla oli hienoisesti enemmän vastaajia, jotka ilmoittavat yhtiönsä korjausten olevan ensi vuonna kuluvaa vuotta suurempia kuin niitä, jotka arvioivat korjausten supistuvan.
Suuret asumiskustannukset rasittivat vuokralla asuvista kotitalouksista 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Omistusasunnoissa asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisten osuus pysyi lähes samana, noin 2 prosentissa.