Nuoria kiinnostavat etupäässä uudehkot asunnot

Asunnon omistaminen nähdään Suomessa yhä todella tärkeänä. JM Suomen kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18-75 -vuotiaasta suomalaisesta 67 prosenttia oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää.

Lähes puolet (47 %) vastasi, että olisi tällä hetkellä valmis ostamaan 90- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon. Toiseksi suosituimpana vuosikertana esiin nousivat 2010-luvulla rakennetut asunnot (46 %). Vastaajat saivat valita rakennusvuosista useita vaihtoehtoja.

Kaikkein vähiten kiinnostusta oli puolestaan 70–80 -luvulla rakennettuja taloja kohtaan, jollaisen olisi valmis ostamaan vain 23 prosenttia vastaajista. Osuus oli jopa pienempi kuin 50–60 -luvulla rakennettujen asuntojen vastaajaosuus (26 %).

− Vähäisempi kiinnostus vanhempiin taloyhtiöihin on selitettävissä asuinkustannuksilla, sillä muun muassa hoitovastikkeet ovat näissä yleensä huomattavasti korkeammat kuin uudemmissa yhtiöissä. Myös mahdolliset suuret tulossa olevat yhtiöremontit vähentävät kiinnostusta vanhoja yhtiöitä kohtaan, JM Suomen myyntipäällikkö Liisa Nuutinen analysoi.

Nuutinen muistuttaa, että 5-10 vuoden sisällä tulevien remonttien kustannuksia on yleensä vaikea tai jopa mahdoton arvioida ennakkoon. Kysynnän lasku ajaa väistämättä tilanteeseen, jossa vanhempien yhtiöiden hinnan kehitys ei pääse kasvamaan suhteessa uudiskohteisiin.

Uudiskohteet kiinnostavat etenkin nuoria aikuisia

Nuoret aikuiset haluavat kyselytutkimuksen perusteella uudempia asuntoja kuin hiukan varttuneemmat sukupolvet. Esimerkiksi peräti 60 prosenttia 25–34 -vuotiaiden vastaajien joukosta haluaisi mieluiten 2010-luvulla rakennetun asunnon, mikä on huomattavasti kaikkien vastaajien keskiarvoa suurempi osuus.

Myös täysin uuden asunnon hankkiminen kiinnostaa tätä ikäryhmää, sillä noin joka kolmas (30 %) 25–34 -vuotiaista vastaajista haluaisi mieluiten uudiskohteen.

− Uudiskohteiden kysyntä jatkaa kasvuaan kaikilla alueilla, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Uusilta yhtiöiltä halutaan pohjaratkaisuiltaan helposti muunneltavia asuntoja, runsaasti säilytystilaa sekä työhuonetta tai tilaa työpisteelle. Uuden yhtiön yhteiset tilat kiinnostavat myös ostajia, Nuutinen kertoo ja jatkaa:

− Nyt halutaan myös suuria kerhohuoneita, joissa voi olla esimerkiksi etätyöpisteitä, tilavia saunaosastoja, kuntoiluhuone, talopesula sekä muita arjen toimintoja helpottavia tiloja.

Omistusasuminen on edelleen suosiossa

Tutkimuksen mukaan suomalainen haluaa yhä omistaa oman asuntonsa. Useampi kuin joka toinen vastaaja (67 %) oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää.

Tärkeimpänä asunnon omistaminen koetaan 25–34 -vuotiaiden suomalaisten vastaajaryhmässä, jossa tärkeänä tai melko tärkeänä omistamista pitävien osuus oli peräti 80 prosenttia. Vastaavasti vähiten tärkeänä omistaminen nähdään 45–54 -vuotiaiden vastaajien ryhmässä, jossa osuus oli 54 prosenttia.

− Suomessa omaa asuntoa pidetään yhä hyvänä sijoituskohteena sekä tulevaisuuden turvana, jonne oma pääoma sidotaan. Asuntojen arvonnousu, ainakin suurissa kaupungeissa, on yleensä pitkällä aikavälillä nousujohteinen, jolloin se on vakaampi sijoitus yksityishenkilölle kuin ehkä muut suuremman riskin sijoituskohteet, Nuutinen sanoo.

Omistusasuminen nähdään myös pitkällä tähtäimellä kannattavampana kuin esimerkiksi vuokra-asuminen, sillä omistusasunnossa iso osa asumiskustannuksista menee yleensä esimerkiksi asuntolainan lyhennyksiin.

− Lainaa lyhentämällä asuntoa maksetaan samalla itselle. Asunnon arvo realisoituu asunnon myynnin yhteydessä. Vuokra-asumisessa samaa hyötyä ei ole, Nuutinen toteaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

14.2.2017

Asunnottomuus väheni viidettä vuotta peräkkäin

Suomessa oli vuoden 2016 lopussa 6 700 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisia 2 050. Asunnottomien määrä väheni noin 100 henkilöllä edellisvuodesta ja pitkäaikaisasunnottomien 200 henkilöllä. Asunnottomia perheitä oli 325, vuotta aikaisemmin määrä oli 420.

17.10.2019

Yksityiset vuokranantajat entistä paremmin mukaan asunnottomuustyöhön

Uudessa hallitusohjelmassa tavoitellaan asunnottomuuden poistamista kahdessa vaalikaudessa eli kahdeksassa vuodessa. Jotta tavoite toteutuu, on tärkeää ottaa myös yksityiset vuokranantajat entistä vahvemmin mukaan asunnottomuustyöhön. – Asuntopolitiikan tekemisen ytimessä pitää olla asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja sen poistaminen.

9.3.2020

Asunnottoman polku tukiasunnosta vuokralle on hidas

Vastuu asunnottomista on siirtynyt valtiolta kunnille. Hallitusohjelmassa tavoite on puolittaa asunnottomuus kuluvalla vaalikaudella. Keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa on aloitettu yhteistyöohjelma, kirjoittaa Yle.

1.3.2022

Asunnottomuus väheni Suomessa

Vuoteen 2020 verrattuna yksinelävien asunnottomien määrä väheni Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Kaikista asunnottomista valtaosa on pääkaupunkiseudulla (47 %). Asunnottomia oli 103 kunnassa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti