Suunniteltu lainakatto ei saa häiritä asuntomarkkinoiden toimintaa eikä varsinkaan ensiasunnon ostajia, korostaa Nordean Pohjoismaiden henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella Savon Sanomissa.
Mella pitää tärkeänä kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemistä, mutta katsoo varsinkin nuorten maksuhäiriöiden syyksi pikemminkin pikavipit kuin pankkien lainanannon. Hän korostaakin sitä, että pikavippien markkinointiin tulisi puuttua ja pikavippiyhtiöt saattaa Finanssivalvonnan valvottaviksi. Sara Mellan mukaan jo nyt, eli ennen hallituksen suunnitteleman uuden lainakaton voimaansaattamista, mahdollisen laina-asiakkaan maksukyky testataan pankeissa tarkasti.
Kotitalouksien lainakattoa koskevan esityksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla korkeintaan 4,5 kertaa kotitalouden vuotuiset bruttotulot. Asuntolainan takaisinmaksun enimmäisaika on esityksessä asetettu 25 vuodeksi. Nordean Mellan mukaan takaisinmaksuaika on turhan tiukka ja pidempi laina-aika mahdollistaa kotitalouksille myös säästämisen lainanmaksun ohessa. Tulosidonnaisia lainakattoja ei hänen mukaansa pitäisi luoda ennen kuin otetaan käyttöön kaikki kotitalouden lainat sisältävä positiivinen luottotietorekisteri. Lainakattoa ehdottanut työryhmä suositteli samalla myös positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa.
Lue lisää Savon Sanomista ti 8.10.2019, s. 10-11.
Suomen Rahatieto toteutti Kiinteistölehti Lounais-Suomelle perinteisen kyselyn kevään 2025 taloyhtiölainoista. Vastaukset kertovat, että taloyhtiölainojen todellinen kokonaiskorko on alentunut selvästi viime keväästä.
Sähkön hinta on monessa taloyhtiössä kestopuheenaihe. Korkeiden perusmaksujen alueilla yksi säästökonsti on yhteissähkö. Investointi voi maksaa itsensä nopeasti takaisin mutta vaatii tarkkoja kannattavuuslaskelmia, avointa keskustelua ja yhtiöjärjestyksen muutosta.
Rottien määrä voi kasvaa leutojen talvien myötä. Parhaita keinoja suojautua jyrsijöiltä ovat jätepisteen siistinä pito ja rakenteiden kunnosta huolehtiminen. Asukkaiden on hyvä ilmoittaa kaikista rottahavainnoista isännöintiin, joka tilaa tarvittaessa torjunnan.
Jopa puolet asunto-osakeyhtiöiden osakkaista ei osallistu taloyhtiönsä yhtiökokouksiin, selviää POP Pankin teettämästä selvityksestä. Osakkaista 36 prosenttia osallistuu kokouksiin säännöllisesti.
Luetko painettua Suomen Kiinteistölehteä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja auta meitä kehittämään lehteä entistä paremmaksi! Samalla osallistut kahden 100 euron GoGift-lahjakortin arvontaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään