Suunniteltu lainakatto ei saa häiritä asuntomarkkinoiden toimintaa eikä varsinkaan ensiasunnon ostajia, korostaa Nordean Pohjoismaiden henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella Savon Sanomissa.
Mella pitää tärkeänä kotitalouksien ylivelkaantumisen hillitsemistä, mutta katsoo varsinkin nuorten maksuhäiriöiden syyksi pikemminkin pikavipit kuin pankkien lainanannon. Hän korostaakin sitä, että pikavippien markkinointiin tulisi puuttua ja pikavippiyhtiöt saattaa Finanssivalvonnan valvottaviksi. Sara Mellan mukaan jo nyt, eli ennen hallituksen suunnitteleman uuden lainakaton voimaansaattamista, mahdollisen laina-asiakkaan maksukyky testataan pankeissa tarkasti.
Kotitalouksien lainakattoa koskevan esityksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla korkeintaan 4,5 kertaa kotitalouden vuotuiset bruttotulot. Asuntolainan takaisinmaksun enimmäisaika on esityksessä asetettu 25 vuodeksi. Nordean Mellan mukaan takaisinmaksuaika on turhan tiukka ja pidempi laina-aika mahdollistaa kotitalouksille myös säästämisen lainanmaksun ohessa. Tulosidonnaisia lainakattoja ei hänen mukaansa pitäisi luoda ennen kuin otetaan käyttöön kaikki kotitalouden lainat sisältävä positiivinen luottotietorekisteri. Lainakattoa ehdottanut työryhmä suositteli samalla myös positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottoa.
Lue lisää Savon Sanomista ti 8.10.2019, s. 10-11.
Suomen Rahatieto toteutti Kiinteistölehti Lounais-Suomelle perinteisen kyselyn kevään 2025 taloyhtiölainoista. Vastaukset kertovat, että taloyhtiölainojen todellinen kokonaiskorko on alentunut selvästi viime keväästä.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Lämmityskauden alettua asukkaat voivat havahtua siihen, ettei lämmitys toimi kuten pitäisi. Syy voi löytyä yksittäisten patterien tai koko lämmitysjärjestelmän toiminnasta.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään