Taloyhtiöiden ja yritysten lämmitysjärjestelmien valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa niin kiinteistön kustannuksiin, huoltoon kuin ympäristöönkin. Usein valinta tehdään kaukolämmön ja maalämmön välillä. Tässä artikkelissa vertaillaan näitä kahta vaihtoehtoa taloyhtiön näkökulmasta.
Kaukolämpö on lämmitysmuoto, jossa asiakas ei itse tuota lämpöä, vaan se toimitetaan valmiina ja huolettomana palveluna. Energiayhtiö vastaa kaukolämpöjärjestelmän ylläpidosta, teknisestä toimivuudesta ja investoinneista, jolloin taloyhtiö voi keskittyä helppoon asumiseen.
Maalämpö taas edellyttää, että kiinteistön omistaja tai taloyhtiö itse tuottaa lämmön. Tämä tuo mukanaan vastuuta ja riskien kantamisen omilla hartioilla: taloyhtiö on vastuussa lämpöpumppujen huolloista ja mahdollisista vikatilanteista.
Kaukolämmön investointi on edullisempi verrattuna maalämpöön. Kaukolämpöliittymän asennus maksaa keskimäärin 12 500 euroa kerrostalolle (80 asuntoa, lämmönkulutus 400 MWh/a), ja sen käyttöikä on noin 25 vuotta. Jos lämmönjakolaite vanhenee, sen uusiminen maksaa noin 15 000 euroa. Kaukolämpölaitteisto on mahdollista myös liisata palveluna ilman suurta alkuinvestointia.
Maalämpöjärjestelmän investointikustannukset taas voivat olla noin 400 000 euroa vastaavalle kerrostalolle.
Fortumin kaukolämmön hinnat ovat olleet pitkään kilpailukykyisiä, ja Fortum on onnistunut jopa laskemaan hintojaan haastavista olosuhteista huolimatta. Kaukolämmön tuotannossa käytetään yhä enemmän sähköpohjaisia ja uusiutuvia energialähteitä. Fortumin asiantuntijat optimoivat järjestelmää hyödyntämällä useita lämmönlähdevaihtoehtoja ja valitsemalla kulloinkin edullisimman tuotantomuodon.
Maalämpöä pidetään kustannustehokkaana vaihtoehtona, mutta sen sähkönkulutus tekee siitä riippuvaisen sähkön hinnan vaihteluista, mikä voi vaikuttaa maalämmön kannattavuuteen pitkällä aikavälillä.
Kaukolämpö on taloyhtiöille huoleton ja luotettava vaihtoehto, jossa energiayhtiö huolehtii kaikista teknisistä riskeistä ja lämmön riittävyydestä ympäri vuorokauden. Verkon huolto ei kuulu asukkaan tai taloyhtiön vastuulle, mikä vähentää ylläpitoon liittyviä huolia.
Maalämmössä taas taloyhtiö vastaa itse laitteen huollosta ja mahdollisista vikatilanteista. Maalämpöjärjestelmän toiminta voi myös edellyttää suurempia sähköliittymiä ja kaapelointitöitä, mikä voi kasvattaa kustannuksia.
VINKKI!
Kun taloyhtiössä valitaan lämmitysmuotoa kaukolämmön ja maalämmön välillä, kannattaa hankkia puolueettoman asiantuntijan selvitys. Maalämpöä harkitsevan taloyhtiön kannattaa selvittää, mitä järjestelmän oikea mitoitus, huolto ja ylläpito vaativat.
Kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään yhä enemmän sähköisiä ratkaisuja ja uusiutuvia energialähteitä. Lämpöä otetaan talteen ilmasta, jätevedestä ja jopa datakeskuksista, sekä hyödynnetään sähkökattiloita ja lämpövarastoja. Fortumin tavoitteena on muuttaa lämmöntuotanto hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
Maalämmössä ekologisuus riippuu käytettävän sähkön alkuperästä.
Lämmitysmuotoa valitessa on tärkeää miettiä, kuinka paljon aikaa ja rahaa taloyhtiö on valmis sijoittamaan huoltoon ja ylläpitoon. Kaukolämpö tarjoaa huolettomuutta, edullisemman investoinnin ja vakaat kustannukset pitkällä aikavälillä. Maalämpö houkuttelee alhaisilla käyttökustannuksilla, mutta vaatii enemmän huoltoa ja suuremman alkuinvestoinnin.
Taloyhtiön päättäjien kannattaa myös pyytää asiantuntijalta arvioita, jotta valinta voidaan tehdä tarpeet täyttävän ja taloudellisesti kannattavan ratkaisun perusteella.
Kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa energian tehokkaan kierrättämisen ja jakamisen useisiin kiinteistöihin. Se tarjoaa etuja verrattuna erillisiin lämmitysjärjestelmiin, sillä sähköllä tuotettua lämpöä voidaan varastoida lämpöakkuihin ja kaukolämpöverkkoon. Varastoitua lämpöä voidaan vapauttaa tarpeen mukaan tasoittaen sähkön hintavaihteluita ja parantaen energian toimitusvarmuutta. Ominaisuus on erityisen tärkeä, kun uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian osuus tuotannosta kasvaa ja sääolosuhteet vaikuttavat sähköntuotantoon.
Kaukolämpö voi toimia kaupunkien ”lämpöakkuna”, varastoiden lämpöä matalan kysynnän aikana ja vapauttaen sitä kun kulutus on suurimmillaan, esimerkiksi kylmimpinä talvipäivinä. Tällä estetään suuria kulutuspiikkejä ja tuodaan merkittäviä hyötyjä energian hallintaan ja kustannuksiin.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Fortumin kaukolämmön hinta on vakaa ja reaalihinta on laskenut vuodesta toiseen. Tästä on kiittäminen suurta muutosta kaukolämmöntuotannossa: siirrymme fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti sähköön perustuvaa tuotantoa. Tämä varmistaa, että kaukolämmön hinta pysyy jatkossakin vakaana ja kilpailukykyisenä.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään