Maalämpö on viime vuosina nostanut suosiotaan myös taloyhtiöiden lämmönlähteenä. Moni taloyhtiö on päätynyt ratkaisuun kustannussyistä, mutta maalämpö voi olla myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin paikkakunnalla tarjolla oleva kaukolämpö.
Kiinteistöliiton mukaan pohjavesialueilla maalämpöön siirtyminen kuitenkin käytännössä pysähtyy lupaviranomaisen tulkintaan siitä, ettei pohjavesialueille tule porata energiakaivoja ollenkaan. Suomessa sijaitsee noin 5 000 pohjavesialuetta.
Energiakaivon poraaminen vaatii aina rakentamisluvan. Ympäristönäkökohtien huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun rakennus sijaitsee pohjavesialueella.
Lain mukaan maalämpökaivojen poraaminen on sallittua myös pohjavesialueella, mutta kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan. Kiinteistöliiton mukaan rakennusten omistajat eri puolilla maata eivät tällä hetkellä tule kohdelluiksi yhdenvertaisesti.
– Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ohjaavat päätöksenteon aluehallintovirastoille, ja käytäntö on johtanut siihen, ettei pohjavesialueilla tapauksesta riippumatta myönnetä lupaa energiakaivojen poraamiseen. Tämä ei ole lainsäädännön hengen mukaista, sanoo liiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsyn mielestä arvion pitäisi perustua aina tapauskohtaiseen tilanteeseen ja tutkittuun tietoon.
– Jos energiakaivojen asennus ja käyttö ei lisää nykyisen maankäytön aiheuttamaa riskiä, tulee lupa myöntää myös pohjavesialueella.
Lähtökohtana energiakaivojen poraamiselle Kiinteistöliitto pitää sitä, että pohjavedelle ja sen laadulle ei saa aiheutua haittaa.
Asiaa on selvittänyt esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus GTK. Sen tutkimusraportissa vuodelta 2021 todetaan, että energiakaivot ja niiden poraaminen eivät muodosta hallitsematonta ympäristöriskiä, kun asiat suunnitellaan huolellisesti ja hyödynnetään päätöksissä ympäristöministeriön energiakaivo-opasta. Oppaassa suositellaan varotoimena muun muassa 500 metrin suojaetäisyyttä energiakaivojen ja pohjavedenottamon väliin.
– Pohjavesialueille porattaviin energiakaivoihin on syytä tehdä aina riskienhallintasuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista. Aiheesta tarvitaan lisää koulutusta ja eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Hankkeita koskevien lupapäätösten pitää pohjautua aina tutkittuun tietoon mielipiteiden sijaan, ja kategorisista kielloista on luovuttava, Pylsy toteaa.
Kiinteistöliitto Uusimaa tapasi kesäkuun puolessa välissä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden ohjausryhmän osana tiivistä yhteistyötä. Kuulumisten vaihdon lisäksi puhuttiin päivittyvästä rakentamislaista ja lupaprosessin kehittämisestä.
Uusi rakentamislaki astuu voimaan tammikuun alussa 2025. Laki mahdollistaa alle 30-neliöisen pihasaunan, majoitustilan tai varaston rakentamisen ilman rakennuslupaa. Ilman lupaa rakennettavat piharakennukset eivät saa olla asuinkäyttöön suunniteltuja.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Huoneiston käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rakennuslupaa. Toisinaan se saattaa myös vaatia kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään