Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investointiryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat.
SULPUn laskelmien mukaan Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa. Vuonna 2021 kaikentyyppisten lämpöpumppujen myynti kasvoi.
Osittain öljykattiloiden vaihtotuen siivittämänä suurimmat kasvuluvut (50 %) saavutettiin ilma-vesilämpöpumpuille (IVLP). Vuonna 2021 niitä myytiin 12 500 kappaletta.
Myös maalämpöpumppumarkkina (MLP) kasvoi ripeästi lähes 10 000 pumppuun. Niitä asennettiin pientalojen lisäksi entistä enemmän isoihin kohteisiin, kuten kerrostaloihin, palvelurakennuksiin, mutta myös alue- ja kaukolämmön ja jäähdytyksen tuotantoon. Maalämpöjärjestelmien euromääräinen kasvu oli 20 % luokkaa.
Ilmalämpöpumppujen (ILP) asennusmäärä puhkaisi viime vuonna jo 100 000 kappaleen rajan. Jäähdytyksen yleistyminen kerrostaloissa lisäsi ennestään kuumaa ilmalämpöpumppumarkkinaa. Valtaosa ilmalämpöpumpuista menee kuitenkin sähkölämmitteisten talojen ja vapaa-ajan asuntojen lämmityssähkön säästäjiksi.
Lämpöpumppuala on hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat.
– Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään noin 10 miljardilla. Noilla investoinneilla lämpöpumppujen määrä saadaan nousemaan yli 2 miljoonaan kappaleeseen. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on noin 25–30 TWh/a eli noin 30 % Suomen rakennusten lämmitystarpeesta. SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.
Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat viime vuonna 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousivat lämmityskulut, kun korjauskulut taas pienenivät. Asuntojen ja asuinrakennusten korjauksiin käytetty yhteisrahamäärä kasvoi edellisvuodesta.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kiinteistöliiton taloyhtiöiden hallituksen jäsenille tekemän kyselyn perusteella miltei 40 prosenttia arvelee, että yhtiökokous järjestetään perinteisesti ja siihen pääsee osallistumaan myös etäyhteydellä. Suurissa taloyhtiöissä etäyhteyksien käyttö on keskimääräistä yleisempää. Perinteisen kokouksen järjestämisen ohella osakkaiden ennakkokantoja aikoi kerätä vajaat viisi prosenttia taloyhtiöistä.
Yksiöiden tarjonnan kasvu näkyy asuntojen myyntisivustolla. Etuovi.comissa oli tammi–maaliskuussa myynnissä yksiöitä 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja Helsingissä peräti 33 prosenttia enemmän. Kokonaisuudessaan asuntoja oli myynnissä 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään