Kylpyhuone ajan tasalle putkiremontin yhteydessä

Osakkaan oma kylpyhuoneen parannus- tai laajennushanke on järkevää toteuttaa samalla, kun taloyhtiö teettää putkiremontin.

On melko yleistä, että osakkaat haluavat toteuttaa omia hankkeita taloyhtiön remontin yhteydessä.

– Noin kolmasosassa Constin taloyhtiöille tekemistä hankkeista tehdään isompia muutostöitä, kuten keittiöremontteja ja tilojen laajennuksia. Lähes kaikissa tehdään jotain osakasmuutoksia, sanoo Consti Talotekniikka Oy:n yksikönjohtaja Mika Hamara.

– Muutossuunnitelmien teettäminen taloyhtiön valitsemilla suunnittelijoilla on osakkaalle helpompaa, koska he tuntevat kohteen. Osakkaan toivoma muutostyö voidaan yleensä toteuttaa putkiremontin rakennusaikaisena muutoksena eikä osakkaan tarvitse erikseen hakea toimenpiteelle rakennuslupaa, toteaa Consti Talotekniikka Oy:n palveluinsinööri Anne Leivo.

– Tarvittavat suunnitelmat voidaan tehdä taloyhtiön remontin suunnittelun yhteydessä ja luvan haku voidaan tehdä yhdessä taloyhtiön hankkeen kanssa. Kustannuksista vastaa osakas, joka teettää muutokset, Leivo kertoo.

Mika Hamara painottaa, että osakasremontissa oman suunnittelun ajoittaminen on tärkeää. Joskus suunnitellaan valmiiksi saakka, ennen kuin on lyöty lukkoon taloyhtiön suunnitelmien yksityiskohdat ja urakoitsijan valinta.

– Ei kannata välttämättä olla liian ”etukenossa”, koska taloyhtiön kaikille osakkaille esittämät materiaalit ja tuotevalinnat ovat usein varsin laadukkaita. Urakoitsijoilla voi lisäksi olla tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Odotetaan taloyhtiön suunnitelmaa, niin kaikki käy sujuvammin ja muutoksiin tarjottavat materiaalit löytyvät varmasti myös tuotannosta urakan alkaessa.

Muutostyöt edellyttävät taloyhtiön lupaa. Kaikista isommista omista hankkeista on ilmoitettava taloyhtiölle, vaikkeivat ne tarvitsisi rakennus- tai toimenpidelupaa. Kerrottava on esimerkiksi aina, jos tehdään muutoksia putkiliitoksiin tai märkätilojen rakenteisiin. Kaikki uudet rakenteet on tehtävä uusien määräysten mukaan.

Joskus halutaan muuttaa tilojen käyttötarkoitusta. Esimerkiksi siirretään keittiö olohuoneen luo saarikeittiöksi ja otetaan vanhasta keittiöstä lisätilaa kylpyhuoneelle. Tilojen laajennukset ja käyttötarkoitusten muutokset edellyttävät huolellista tarkastelua ja kaikkia tarvittavia suunnitelmia.

– Myös kylpyhuoneen siirto onnistuu, kun putkivedot, ilmanvaihto ja rakenteet tehdään vaatimukset täyttäen. Huoneistosaunan rakentaminen jälkikäteen on aina luvanvaraista ja edellyttää muutossuunnitelmia. Kannattaa muistaa, että saunaan liittyy vaatimuksia ilmanvaihdon järjestämiseksi, Anne Leivo muistuttaa. Siinäkin on omat haasteensa, varsinkin jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto.

Vanhassa talossa usein helpompaa

Kylpyhuoneen laajentaminen on vanhassa kerrostalossa usein helpompaa kuin elementtitalossa. 1960-luvulle saakka kylpyhuoneen tai pelkän wc:n taakse saatettiin tehdä vaatehuone tai komeroita, joista lisätilaa voi lohkaista.

Esimerkiksi aikoinaan yleinen Lugino- eli tuttavallisemmin ”kananpaskaseinä” on helppo repiä ja tehdä harkoista uusi seinä haluttuun kohtaan. Jos seinä ei ole kantava, sen purkaminen on helpompaa eikä tarvitse lupia. Harkitsematta ei tällaista pidä silti suunnitella.

– Laajennus edellyttää aina rakenteiden tarkempaa tutkimista. Esimerkiksi uusia seiniä suunniteltaessa tulee tarkistaa alapuolisten rakenteiden kantavuus, sanoo Anne Leivo.

Kylpyhuonetta purettaessa voi löytyä vaarallisia aineita – uusi asbestilaki on tuonut asbestin yleiseen tietoisuuteen, mutta myös esimerkiksi kreosoottia voi löytyä. Jos taloyhtiöllä ei ole kartoitusta, on sellainen tehtävä.

Kantavan ja ei-kantavan seinän rajanveto voi vanhassa talossa olla epäselvä. Joka tapauksessa kannattaa jo suunnittelussa edetä varovasti.

Vesijohtojen vetäminen uuteen paikkaan onnistuu Leivon mukaan yleensä helpommin kuin viemäröinnin. Vanhoissa taloissa uudet viemärit voi usein sijoittaa välipohjarakenteeseen.

Välipohjan palkit määräävät, mikä sopii ja mikä taas ei ainakaan helposti järjesty. Palkkeihin ei saa tehdä reikiä tai loveuksia.

Hamara kertoo, että suunnilleen 1930-luvun alkupuolelle saakka asuinkerrostalojen välipohjat tehtiin alalaattapalkistoina. Palkkien välissä täytteenä on vaihtelevasti eri materiaaleja. Se mahdollistaa putkien viemisen uutta reittiä, kunhan pysytään palkkien suunnassa.

– Tällaisessa talossa huoneiston remontissa usein tyhjennetään välipohja vanhoista täytteistä ja täytetään uusilla materiaaleilla. Tämä on helpompaa, kun lattian alla päästään etenemään palkkien välissä eikä putkia tarvitse sijoittaa betonilaattaan.

Toisaalta vanhoissa kerrostaloissa tulee eteen yllätyksiä, jotka selviävät vasta purkutöiden yhteydessä. Suunnitteluvaiheessa tehdään vanhasta rakennuksesta ajantasapiirustukset ja selvitetään, missä putket ja johdot kulkevat ja millaisia ne ovat?

– Taloyhtiöt eivät juuri ole teettäneet tietomalleja taloista. Toivottavasti mallintamisen hinnat laskevat, jotta myös taloyhtiöiden remonteissa voitaisiin hyödyntää tätä toimintamallia, sanoo Hamara.

Hän kertoo, että elementtitaloissa tehdään vähemmän isoja osakasmuutoksia, kuten kylpyhuoneen laajennuksia ja siirtoja. Lattiarakenteen takia uudet putket elementtitalossa joudutaan sijoittamaan alemman kerroksen kattoon, jolloin esimerkiksi kylpyhuoneen sijoittaminen eri paikkaan eri kerroksissa on hankalaa.

Putkinousujen sijainti usein avainasemassa

Putkivetoja mietittäessä oleellista myös se, missä ja minkälainen on nousulinja. Usein vanhoissa taloissa on ”pihaporras”, jossa nousuputki on alun perin ollut paraatirapun putkia vaatimattomampi, esimerkiksi 70 mm. Sen varrella on ollut vain isojen asuntojen keittiöitä tai jopa kylpyhuoneettomia pienasuntoja.

– Viemärin läpimitta on oleellinen seikka, jos halutaan siirtää kylpyhuone ja wc tällaiseen nousuun, pitää varmistaa, että siellä on 100 mm viemäriputken, sanoo Jaakko Suomela.

Hän lohduttaa, ettei kannata luovuttaa, jos vanhassa piirustuksessa on merkitty 70 mm putket. Voi olla, että jossain talon aikaisemmassa putkiremontissa ne on jo vaihdettu 100 mm putkiksi.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

21.9.2015

Kylpyhuoneet ja niiden korjaukset aiheuttavat ongelmia taloyhtiöissä

Kylpyhuoneremontit ovat taloyhtiön tavallisimpia remontteja. Osakkaat ja taloyhtiön edustajat harvoin kuitenkaan tietävät, miten kylpyhuoneen korjaus käytännössä hoidetaan ja kenen maksettaviksi korjauskustannukset kuuluvat. Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle -uutuuskirja auttaa ymmärtämään asiaa paremmin.

2.11.2017

Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007

1 § Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja noudatetaan toimeksisaajan ja tilaajan välillä isännöintipalveluista tai muista vastaavista kiinteistöjohtamista koskevista palveluista tehdyissä sopimuksissa. Yleisistä sopimusehdoista voidaan poiketa sopimalla niistä toisin. 2 § Tavoitteellinen sopimussuhde Sopijapuolet pyrkivät pitkäjänteiseen yhteistyöhön sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

24.7.2018

Näin autat kylpyhuonetta pysymään kunnossa

Taloyhtiöiden home- ja kosteusongelmat saavat usein alkunsa kylpyhuoneista. Kylpyhuoneiden kuntoon ja vaurioitumiseen vaikuttavat paitsi rakenteet, pinnoitteet ja vesikalusteet myös kylpyhuoneen kunnossapito. Merkitystä on niin taloyhtiön kunnossapitotoimilla kuin asukkaan käyttötottumuksillakin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti