Safetumin turvallisuusasiantuntijat tekivät suomalaisiin kiinteistöihin vuonna 2022 lähes 3 000 paloturvallisuuden riskitarkastusta. Tarkastuksen tavoitteena on edistää kiinteistön ja taloyhtiön paloturvallisuutta havainnoimalla syttymislähteitä, arvioimalla ovatko lakisääteiset velvoitteet suoritettu ja tarkastamalla hoitaako kiinteistö paloturvallisuutta ja varautumista siten, että tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia ja varmistaa ihmisten turvallisuus.
Pääosin tarkastukset kohdistuvat asuinkerrostaloihin. Tarkastuksia suoritetaan myös liikekiinteistöihin ja erikoiskohteisiin kuten logistiikka-alan, teollisuuden, sivistystoimen ja julkishallinnon kiinteistöihin. Vertailtaessa eri kiinteistötyyppien tarkastushavaintoja, voi päätellä asuinkiinteistöjen paloturvallisuuden olevan keskimääräistä heikommalla tasolla.
Tyypillinen riskitarkastuksen kohteena oleva asuinkiinteistö on 3–6 kerroksinen rakennus, jossa on yhdestä neljään porraskäytävää sekä kellari ja ullakko. Usein kellaritiloista löytyy pesutupa, kuivaushuone, saunatilat ja ulkoiluvälinevarasto. Ulkoiluvälinevarastossa säilytetään autonrenkaita ja kellarikäytävillä ja ullakolla on asukkailta jääneitä huonekaluja ja pahvilaatikoita. Porraskäytävässä on lastenrattaat ja rattikelkka. Toisinaan löytyy myös kerhohuone tai nk. askarteluhuone, jossa asukkaat voivat tehdä puutöitä. Askartelutilat ovat epäsiistejä ja niissä on sekalaisia palavia tai syttyviä nesteitä ja kaasuja, kuten esimerkiksi spraymaaleja ja lakkapulloja. Tiloissa on harvoin riittävästi pistorasioita, joten jatkojohtoja on ketjutettu ja ne ovat pölyisiä. Riittävää alkusammutuskalustoa löytyy harvoin. Usein ainoa sammutin on lämmönjakohuoneesta löytyvä käsisammutin, joka ei ole ollut käyttökunnossa vuosikausiin. Jos taloyhtiössä on väestönsuoja, sen tekniset laitteet ja rakenteet eivät ole toimintakuntoisia, koska suojaa ei ole huollettu säännöllisesti.
Yksi huolestuttavimmista asioista liittyy taloyhtiöiden palovaroittimiin, jotka jäävät huoltamatta ja tarkastamatta – olivat ne sitten paristokäyttöisiä, sähköverkkoon kytkettyjä tai järjestelmään sarjoitettuja. Jos palovaroitinta ei testata ja huolleta säännöllisesti, ei sen toimintaan voi luottaa tulipalotilanteessa. Uudemmissa taloyhtiöissä on nykyisin tehokkaita savunpoistojärjestelmiä, mutta hyvin usein näidenkin laitteistojen huoltotoimenpiteet ovat suorittamatta. Etenkin suuremmissa taloyhtiöissä tulisi pelastustoiminnan nopeuttamiseksi olla tonttiopastaulu, josta näkee rakennusten sekä porrashuoneiden numerot ja kirjaimet sekä mahdolliset pelastustiet. Näitä opasteita tulee vastaan harvakseltaan.
Kärjistetysti meillä suomalaisilla on sellainen paha tapa, ettemme tee mitään, ellei viranomainen käske. Kysymme monesta turvallisuuteen liittyvästä asiasta ”Onko se lakisääteinen?” ennen kuin teemme korjaavia ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Jos laissa ei suoraan sanota, että asia pitää tehdä juuri tietyllä tavalla, se jää liian usein tekemättä. Hyvin varautunut kiinteistö ja sen päättäjät arvioivat riskejä säännöllisesti, suorittavat toimenpiteitä riskien pienentämiseksi ja viestivät asukkaille pelastus- ja turvallisuusohjeista johdonmukaisesti.
Suomalaisten kiinteistöjen turvallisuuden edistäminen vaatii yhä nopeampia ja tehokkaampia toimenpiteitä. Kysymys kuuluukin: Miten saisimme kansalaiset ajattelemaan turvallisuudesta siten, että sitä hoidetaan oman, perheen ja naapureiden turvallisuuden varmistamiseksi? Tilaa nyt Safetumin paloturvallisuuden riskitarkastus ja pelastussuunnitelman päivitys taloyhtiöösi tarjoushintaan 350€ + alv / taloyhtiö. Kampanja voimassa 5.4.2023 asti. Lunasta tarjous täältä
Safetumin uudistunut verkkopalvelu tuo helppoutta ja käytännöllisyyttä taloyhtiöiden paloturvallisuuden ja pelastussuunnitelmien hoitamiseen. Uudistunut Riskitarkastuspalvelu kertoo selkeästi kiinteistön mitatun paloturvallisuustason ja tarvittavat paloturvallisuustoimenpiteet.
Safetum
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Oman toimen ohessa toimivan eli oto-isännöitsijän olisi hyvä olla oppimis- ja tiedonhaluinen toimija, joka tunnistaa oman osaamisensa rajat ja hakee tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua. Tärkeintä on, että hänellä on riittävästi aikaa isännöitsijän töiden hoitamiseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään