Kierrättäminen siirtyi joensuulaisissa taloyhtiöissä 2020-luvulle

Kahdella joensuulaisella 70-luvulla rakennetulla vuokrataloyhtiöllä oli edessään jätepisteidensä uusiminen ja kierrättämisen käytäntöjen siirtäminen 2020-luvulle. Laajentuneet lajitteluvaatimukset ja vanhojen jätekatosten huono kunto saivat kerrostalot siirtymään yhteen yhteiseen syväkeräysjärjestelmään.

Kahdessa toistensa naapurissa sijaitsevassa, 70-luvun puolivälissä rakennetussa taloyhtiössä vanhat jätekatokset olivat tulleet elinkaarensa päähän, ja niiden tilalle haluttiin uusi jätepisteratkaisu. Yhtiöissä on yhteensä 57 asuntoa.

Kahden yhtiön yhteisellä omistajalla oli heti alkuun selkeä visio uudesta jätepisteestä. Tontille haluttiin yhteinen syväkeräysastiaratkaisu, joka olisi helpoin ja taloudellisesti järkevin ratkaisu.

Taloja ympäröivällä tontilla oli myös hyvä tila uudelle syväkeräyspisteelle. Paikka oli keskeinen molempiin taloihin nähden ja lähellä parkkipaikkaa.

Kierrättäminen monipuolistui uuden jätepisteen myötä

Joensuun kerrostaloille valikoitui pyöreät MolokClassic-syväkeräyssäiliöt. Säiliöt on sijoiteltu väljästi yhteen riviin tien viereen, josta jätteenkeräysautojen on helppo tyhjentää ne. Ne myös istuivat metsäiseen maisemaan hyvin.

Taloyhtiöillä on yhteensä viisi MolokClassic-astiaa, joissa kerätään poltettavan jätteen lisäksi paperia, kartonkia, muovia ja biojätettä. Yhtiön lasin- ja metallinkeräys jäivät vanhaan jätekatokseen.

Jäteastioiden lukumäärä väheni huomattavasti, sillä ennen pelkästään poltettavalle jätteelle oli kuusi 660 litran pinta-astiaa ja biojätteelle kaksi 240 litran pinta-astiaa.

Yhteen suuren 5m3:n MolokClassic-säiliöön mahtuu nimittäin saman verran jätettä kuin kymmeneen 600 litran pinta-astiaan.

Suurin osa syväkeräyssäiliöistä on katseilta piilossa maan alla.

Siisti ja helposti tyhjennettävä jätepiste

Nykyisen jätepisteen on koettu olevan huomattavasti siistimpi ja helppokäyttöisempi kuin vanhat jätekatokset.

Vanhoissa jätekatoksissa monesti ensimmäiset säiliöt pursusivat jätteitä ja taaimmaiset säiliöt olivat tyhjempiä. Jätteenlajittelijat päätyvät helposti käyttämään vain etummaisia säiliöitä, kun jätteet halutaan heittää nopeasti pois käsistä.

MolokClassic-säiliöt kestävät aikaa ja vaativat vain vähän huoltoa

Joensuun projektista Molok Oy:n puolelta vastannut Sami Leppänen kertoo MolokClassic-säiliöiden olevan turvallinen valinta taloyhtiöille, kun jäteastioilta halutaan pitkäikäisyyttä ja vähäistä huollon tarvetta:

– Montaakaan taloa ei voi pitää 30 vuotta huoltamatta, mutta MolokClassic-säiliöitä voi. Ensimmäiset MolokClassic-säiliöt asennettiin 30 vuotta sitten Lavialle, ja niissä on tehty ensimmäinen, lähinnä pintarakenteisiin keskittyvä ehostus vasta nyt. Säiliöistä uusittiin niiden sisäsäkki, verhous sekä kannet.

MolokClassic-säiliöt kestävät siis todistetusti jopa 30 vuotta ilman sen suurempaa huollon tarvetta. Tarvittaessa valtuutetut huoltoliikkeemme voivat tehdä säiliölle pesun aina tarvittaessa.

Valtuutetut huoltoliikkeet ja alkuperäiset varaosat takaavat pitkän käyttöiän

Molok-säiliöiden huollon suorittaa aina valtuutettu huoltoliike, joka käyttää vain alkuperäisiä varaosia. Molok-jätepisteiden pitkäikäisyyden salaisuutena onkin monesti hyvä varaosasaatavuus ja osaavat huoltoliikkeet.

Molok Oy:n huoltoverkosto kattaa koko maan. Valtakunnallinen kumppani huoltoasioissa on L&T, ja lisäksi Molok Oy käyttää paikallisia osaajia asennuksissa sekä huolloissa.

– Joensuussa meillä on käytössä paikallinen yhteistyökumppani, joka hoitaa huoltojen lisäksi säiliöiden asennukset. Näin varmistetaan, että säiliöt tulevat asennettua oikein eivätkä esimerkiksi väärälle korkeudelle. Jos säiliötä ei asenneta tarpeeksi syvälle, jätesäiliöiden luukut ovat suunniteltua korkeammalla, ja niiden käyttö hankaloituu, selostaa Leppänen.

Lue koko alkuperäinen tarina Molokin sivustolta.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Katso myös nämä

14.2.2022

Putkiremonttien kiivain vaihe on jo hellittämässä – nyt korjataan 1980-luvun rivitaloja

Tilastokeskuksen asiantuntijan, Eetu Toivasen, mukaan näyttää siltä, että putkiremonttibuumi saavutti huippunsa vuonna 2017. Vuonna 2020 putkiremontteihin käytettiin 790 miljoonaa euroa, kun niihin vuonna 2017 käytettiin 880 miljoonaa euroa. Väliin mahtuu kaksi vielä laihempaa vuotta Putkiremontteihin käytetystä rahamäärästä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä putkiremonttien määrää.

22.11.2022

Taloyhtiöiden hallitukset: Väestönsuojat hyvässä kunnossa

Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.

korjausrakentamisen näkymät

1.11.2022

Barometri: Korjausrakentamisen näkymät hiipuneet

Epävakaa taloustilanne vaikeuttaa taloyhtiöiden korjaushankkeita, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Yleisin korjaushanke tänä vuonna on lämmitysjärjestelmän uudistaminen.

21.3.2022

Yhtiökokoukset sopeutuvat koronan muuttamiin olosuhteisiin

Kiinteistöliiton taloyhtiöiden hallituksen jäsenille tekemän kyselyn perusteella miltei 40 prosenttia arvelee, että yhtiökokous järjestetään perinteisesti ja siihen pääsee osallistumaan myös etäyhteydellä. Suurissa taloyhtiöissä etäyhteyksien käyttö on keskimääräistä yleisempää. Perinteisen kokouksen järjestämisen ohella osakkaiden ennakkokantoja aikoi kerätä vajaat viisi prosenttia taloyhtiöistä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti