Kotitalousvähennyksen määrä pysyy kolmatta vuotta peräkkäin samalla tasolla, joten vuonna 2016 kotitalousvähennystä voi verotuksessaan hakea 2400 euroa omavastuun pysyessä 100 eurossa. Koska kotitalousvähennys on henkilökohtainen, voi samassa taloudessa asuva pariskunta saada yhteensä 4 800 euron vähennykset per vuosi.
Kotitalousvähennystä voi saada mm. kodin taloteknisiin korjaus- ja huoltotöihin niin kotona kuin vapaa-ajanasunnoillakin. Lämmitystapamuutokset esim. sähkö- tai öljylämmityksestä aurinko- ja maalämpöön, termostaattisten patteriventtiiliventtiilien uusiminen, ilmanvaihtokanavien puhdistus, kylpyhuoneen ja WC-tilojen uusiminen, kaikki asumismukavuutta ja asukkaiden kustannuksia säätäviä toimenpiteitä ja mahdollista toteuttaa kotitalousvähennystä hyväksikäyttäen.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n lakimies Pia Kilpeläinen vinkkaa, että jos kovat pakkaset ovat saaneet miettimään kodin lämmitystavan muutosta tai muuten vain energiankulutus mietityttää, kannattaa lämmitystapa muutoksen suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin ja muistaa, että remonttiin kuuluvaan työn osuuteen on mahdollista saada kotitalousvähennystä ja remontin kuluja voi hyvällä suunnittelulla jakaa useammalle vuodelle.
Kotitalousvähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus on maksettu, joten hyvin ajoitetusta remontista voi saada vähennystä kahtena eri vuonna. Kilpeläinen kuitenkin huomauttaa, että remontin ajoituksessa kannattaa olla tarkkana, koska verottaja voi katsoa laskutuksen keinotekoista jakamista kahdelle vuodelle veronkierroksi, jos remonttiin kuuluva työ ei todellisuudessa ajoitu vuodenvaihteeseen. Jos remonttiin kuuluvaa työtä tehdään osittain kahden vuoden puolella, silloin ei jälkeenpäin voi sanoa, että kyse olisi keinottelusta. Isoissa remonteissa kannattaakin etukäteen sopia, että laskutus tapahtuu useammassa erässä töiden etenemisen mukaan, vinkkaa Kilpeläinen.
Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.
Asuntojen lyhytkestoiseen vuokraustoimintaan kaivataan lain tasolla tehtyä määritelmää siitä, millainen asunnon käyttö on sallittua. Nykyisen sääntelyn puitteissa jää epäselväksi, milloin kyse on kielletystä majoitustoiminnasta. Parhaillaan meneillään on useampikin lyhytvuokraukseen liittyvä lakihanke.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään