Pääkaupunkiseudulla jätteen määrä asukasta kohden oli 318 kiloa vuoden 2013 tilaston mukaan. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Yhteensä seudun kotitalouksissa syntyi jätteitä 356 000 tonnia.
Pääkaupunkiseudun kotitalousjätteen kierrätysaste oli 45 prosenttia vuonna 2013. Kierrätysaste on pysynyt likimain samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotitalouksien tuottama jäte kuten esimerkiksi biojäte, paperi, kartonki, lasi, metalli, puutarhajäte, vaaralliset jätteet ja sekajäte.
Kotitalousjätteiden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 50 prosenttia kaikista seudun jätteiden tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteen koostumus vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin.
Pääkaupunkiseudulla kotitalousjätteet aiheuttavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä verratessa julkisten palveluiden, yksityisten palveluiden, talonrakentamisen, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon, maa- ja vesirakentamisen sekä teollisuuden tuottamiin jätteisiin. Tämä johtuu suuresta asukasmäärästä ja siitä, että suuri osa kotitalousjätteestä on sekajätettä.
Vuonna 2013 sekajätteen osuus kotitalousjätteestä oli kaikkiaan 49 prosenttia. Tuolloin sekajäte sijoitettiin vielä kaatopaikalle ja kaatopaikalla hajotessaan sekajäte muodostaa metaania ja muita kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjä pystytään tehokkaasti pienentämään kaatopaikkakaasujen keräyksellä ja hyödyntämisellä.
Sekajätteen osuus kotitalousjätteistä on saatava pienemmäksi kierrätysastetta parantamalla. Näin mahdollisimman suuri osuus kierrätyskelpoisista materiaaleista voidaan hyödyntää. Samalla neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. Materiaalitehokkuutta älykkäästi ja kestävällä tavalla parantamalla saadaan aikaan merkittäviä taloudellisia säästöjä. Samalla hillitään ilmastonmuutosta.
Pääkaupunkiseudun laskennallisiin arvioihin perustuvia jätetietoja kootaan HSY:n ylläpitämään Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun. Palveluun on koottu tiedot lähes kaikista pääkaupunkiseudulla syntyneistä jätteistä, niiden vastaanotosta sekä käsittelytavoista vuodesta 2004 lähtien. Järjestelmä laskee myös jätevirtojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tietokannasta tuotetaan vuositilastoja erilaisina kaavioina ja taulukkoina. Palvelu toimii HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.pksjatevirrat.fi
Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.
Vuokra-asuntomarkkinat ovat elpymässä pandemian jälkeen. Vuokrat ovat lähteneet nousuun, vuokra-asuntojen markkinointiajat ovat lyhentyneet ja kysyntä on vahvistunut kesää kohti. Vuokra-asuntomarkkinat ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2019 ennen pandemiaa.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Rakennuksen asumisviihtyvyyteen vaikuttavat keskeisesti asumisterveys ja esteettömyys. Muun muassa sisäilman laadulla ja äänieristyksellä on paljon merkitystä. Asumisviihtyvyyteen tulee panostaa jo rakennusvaiheessa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään