Korvausilmaventtiileistä tulee sisälle katupölyä

Kadun varrella sijaitsevan taloyhtiön ikkunat uusittiin ja ikkunoihin asennettiin suodattimilla varustetut korvausilmaventtiilit. Aiemmin korvausilma oli tullut asuntoihin vanhoista kylmäkaappien läpivienneistä. Nyt ongelmaksi ovat muodostuneet liikenteen päästöt ja katupöly, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Arto Kemppainen pitää korvausilmaventtiileiden asentamista hyvänä merkkinä. Se kertoo, että ilmanvaihtoa on ainakin pyritty parantamaan. Keittiön kylmäkaappien läpivientejä ei ole varsinaisesti tarkoitettu ilmanvaihtoon, vaan kylmäkaapin viilennykseen, Kemppainen sanoo.

Korvausilmaventtiileissä on käytössä yleensä karkea- tai hienosuodattimia. Karkeasuodattimet suodattavat karkeita hiukkasia, joista katupöly pääosin koostuu ja hienosuodattimiin jää vielä pienempiä hiukkasia. Korvausventtiileihin ei kuitenkaan voi valita mitä tahansa suodattimia, vaan valmistajan kyseiseen malliin sopivia ja siihen suosittelemia suodattimia, Kemppainen kertoo.

Myös tuuletusikkunoihin saatavista suodatinkankaista tai ilmanpuhdistajista voi olla apua sisäilmanlaadun ylläpitämisessä.

Niin hyviä suodattimia ei ole, että niillä pystyttäisiin estämään kaikki pienhiukkaset ja kaasut, sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala Hengitysliitosta toteaa.

Asunnon sisäilmasta ei saa silti aiheutua haittaa terveydelle. Lain mukaan asunnon ilmanvaihto sekä sen vikojen ja puutteiden korjaaminen kuuluvat taloyhtiölle. Kiinteistöliiton taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukaan taloyhtiölle kuuluu myös korvausilmaventtiileiden ja niiden suodattimien kunnossapitovastuu. Suositus on, että korvausilmaventtiilien huolto tehtäisiin vähintään kahdesti vuodessa eli keväisin ja syksyisin.

Olisi hyvä, että taloyhtiö lähtisi selvittämään mahdollista terveyshaittaa esimerkiksi sisäilma-asiantuntijoiden tekemillä mittauksilla, Arto Kemppainen sanoo.

Timo Kujalan mukaan yksi vaihtoehto olisi miettiä, saataisiinko korvausilmaa tuotua esimerkiksi hormirakenteen sisälle tehtävää raitisilmakanavaa pitkin. Toinen ratkaisu olisi koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Lue lisää täältä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

25.4.2017

Kuka vastaa remontin turvallisuudesta?

Kodin remontin aikana vastuu turvallisuudesta on osin tilaajalla. Remontin aikaiseen turvallisuuteen liittyy vastuukysymyksiä, joista tulee olla tietoinen myös pienissä remonteissa ja omakotitaloissa. ”Liian usein vastuut sivuutetaan olankohautuksella tai niitä tiedostamatta”, toteaa Tiiivin asennuspalveluista vastaava kehitysinsinööri Vesa Piironen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti