DI Martti Suomela on ollut mukana Kiinteistöliitto Uusimaan hallituksessa vuodesta 2015 ja seurannut yhdistyksen toimintaa monesta näkökulmasta. Hän sanoo tulevansa omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että vuosikokouksen tahtotilaa noudatetaan ja asioita viedään eteenpäin kohteliaan suoraviivaisesti. − Jäsenkuntamme koostuu pääosin asunto-osakeyhtiöistä, joten edunvalvontamme tulee palvella niitä.
Kiinteistöliitto Uusimaa järjesti 28.9. historiansa pisimmän sääntömääräisen vuosikokouksen, johon osallistui 60 jäsentalojen edustajaa. Vuosikokous valitsi äänestyksessä hallitukseen seuraavat uudet jäsenet: Jussi Aikala, Tuula Jurmu, Olli-Veikko Kurvinen ja Tarja Teräväinen.
Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenilleen tekemässä korjausrakentamisen laatu -kyselyssä kävi ilmi, että suunnittelijan ja urakoitsijan valinnassa hintaakin tärkeämmäksi ovat nousseet referenssit. Tämä luo toiveita korjausrakentamisen laadun paranemisesta tulevaisuudessa. Vastanneet taloyhtiöt olivat korjanneet viimeisten viiden vuoden aikana eniten rakennuksen julkisivuja, parvekkeita ja vesikattoja sekä käyttövesi- ja viemäriputkistoja.
Pääkaupunkiseudulle saadaan kuluvan viikon aikana runsaasti lisää lunta. Viime vuoden lumettoman talven jälkeen moni iloitsee lumesta ja ”oikeasta talvesta”. Samalla taloyhtiön on kuitenkin varauduttava lisälumen tuloon ja huolehdittava siitä, että mahdolliset huoltosopimukset ovat voimassa tai taloyhtiöllä on selkeä suunnitelma huoltotöiden osalta, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaa.
Kadun varrella sijaitsevan taloyhtiön ikkunat uusittiin ja ikkunoihin asennettiin suodattimilla varustetut korvausilmaventtiilit. Aiemmin korvausilma oli tullut asuntoihin vanhoista kylmäkaappien läpivienneistä. Nyt ongelmaksi ovat muodostuneet liikenteen päästöt ja katupöly, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Suomen Kiinteistölehti panostaa alueellisiin aiheisiin julkaisemalla tänä vuonna kaksi uutta alueellista Kiinteistölehteä yhteistyössä Kiinteistöliitto Uusimaan ja Lounais-Suomen kiinteistöyhdistysten kanssa. Helmi-, touko-, loka- ja joulukuussa valtakunnallisen Suomen Kiinteistölehden yhteydessä jaetaan Kiinteistölehti Uusimaa ja Kiinteistölehti Lounais-Suomi. Lehdet keskittyvät ajankohtaisiin, taloyhtiöille keskeisiin kiinteistönpidon haasteisiin.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Helsinki erottuu kustannuksillaan selvästi muista suurista kaupungeista. Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamat kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 % vuodesta 2018. Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan.
Talkoita järjestetään 80 prosentissa taloyhtiöistä ja yleisempi talkooajankohta on kevät, mutta myös syksy on suosittu. Yleisimmät talkootyöt liittyvät ympäristön siisteyteen ja pintojen ylläpitoon. Muun muassa nämä asiat nousivat esiin Kiinteistö-liitto Uusimaan jäsenistölleen järjestämästä talkookyselystä. Vastauksia kyselyyn saatiin yli 2200.
Tämän vuoden Taloyhtiötapahtuman ilmoittautuminen on avattu ja ohjelmarunko julkistettu. Koska tapahtuma on ollut menestys aiempina vuosina, ovat odotukset tämänkin vuoden tapahtuman osalta suuret. Monipuolisesta ohjelmatarjonnasta on jokaisen kävijän helppo räätälöidä itselleen sopiva kokonaisuus.
Kiinteistöliitto Uusimaa hakee vakituiseen työsuhteeseen jäsensihteeriä, joka on positiivinen, tarkka ja järjestelmällinen. Päävastuusi on jäsenrekisterin ajan tasalla pitäminen ja jäsenlaskutuksen hoitaminen. Voit olla sopiva henkilö, mikäli sinulle on ominaista tarttua töihin innokkaasti ja hoitaa ne vastuullisesti maaliin saakka.
Kiinteistöliitto Uusimaan vuosikokous kutsui yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi evp evl Pekka Kourin. Kouri toimi Kiinteistöliitto Uusimaan puheenjohtajana vuosina 2011-2015. Hänen aikana yhdistyksen hallitustyöskentely kehittyi jäsenlähtöisemmäksi ja hallituksen toimintaan otettiin mukaan valiokunnat ja työryhmät.