Taloyhtiöiden suurten korjaushankkeiden määrä kasvaa lähivuosina huikeasti. Korjausurakoiden kysynnän vauhti kiihtyy; tekijät yrittävät pysyä mukana, mutta heistä on jo nyt pula, kertoi Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta Korjaushanke haltuun –seminaarissa Kokkolassa tiistaina.
Taloyhtiöiden on vaikea löytää korjaushankkeisiin erikoistuneita tekijöitä. Rakennusteollisuus RT:n mukaan korjausrakentamiseen perehdyttävää koulutusta on tarjolla niukasti, eikä pula ole vain pätevistä tekijöistä vaan myös ammattitaitoisista kouluttajista. Korjausrakentaminen poikkeaa roimasti uudisrakentamisesta ja sen tarve ei häviä, vaikka uudisrakentaminen piristyisikin parempien suhdanteiden myötä.
Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Virta huomautti, että ensi kevät voi tuoda mukanaan entistä suurempia vaikeuksia löytää tekijöitä, sillä valtion talousarvioesityksessä korjaus- ja energia-avustuksiin on budjetoitu 35 miljoonaa euroa. ”Määrärahat tulevat todelliseen tarpeeseen ja vauhdittavat korjaushalukkuutta”, Virta iloitsi. Eduskunta päättää vuoden 2015 talousarviosta joulukuun puolessa välissä.
Nopeat syövät hitaat. ”Ensi kevään korjausavustukset koituvat niiden taloyhtiöiden hyödyksi, jotka ovat suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti ennakoineet tulevia korjaushankkeita ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Sadon määrärahoista korjaavat ne taloyhtiöt, jotka ovat hyväksyneet korjausohjelman ja kartoittavat nyt rahoitusvaihtoehtoja ja urakoitsijoita”, totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen.
Pynnönen korostikin, että viivyttely korjaushankkeiden käynnistämisessä voi käydä taloyhtiöille kalliiksi. ”Kallein tapa ryhtyä hommiin on aloittaa korjaushanke vasta pakon edessä, esimerkiksi toistuvien vesivahinkojen siivittämänä. Silloin ei ole enää varaa miettiä alueen markkinatilannetta, vaihtoehtoisia rahoituskeinoja, parasta ajankohtaa, eikä kilpailuttaa ja valita suunnittelijoita ja urakoitsijoita rauhassa”, Pynnönen muistutti.
LVI-teknisten Urakoitsijoiden mukaan putkiremontteja tehdään nyt 20 000 asuinhuoneistossa vuosittain. Merkittävä osa rakennuksista on saavuttamassa 50 vuoden iän, minkä vuoksi erityisesti putkiremonttien määrä ruuhkautuu kuluvalla vuosikymmenellä. ”Näiden kiinteistöjen putket ovat tulossa tiensä päähän, minkä vuoksi viisas taloyhtiö on jo miettinyt toteutustavan ja –ajankohdan, sillä tulevaisuudessa hankkeiden hinnat eivät ainakaan laske”, kehityspäällikkö Virta totesi.
”On myös tärkeää, ettei rakennuttajan roolissa toimiva taloyhtiö määrittele suunnittelu- ja rakentamisaikataulua liian kireäksi. Kohtuuttoman tiukaksi viritetty aikataulu vaikeuttaa tekijöiden löytymistä, lisää virhemahdollisuuksia ja aikataulun sekä kustannusarvion häiriöherkkyyttä”, Virta varoitti.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Toimittaja Jaakko Loikkanen tuntee kiinteistönvälittäjän työn, sillä hän vietti lapsena paljon aikaa kiinteistönvälittäjänä toimivan äitinsä työpaikalla. Hän kokosi kiinteistönvälittäjien parhaat kertomukset työstä keväällä ilmestyvään kirjaan.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurimmat investoijat olivat pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä.
Suomen Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli kertoo asunto-osakeyhtiölain muutoksesta. Mitä taloyhtiön tulisi tietää lakimuutoksesta?
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään