Taloyhtiöiden suurten korjaushankkeiden määrä kasvaa lähivuosina huikeasti. Korjausurakoiden kysynnän vauhti kiihtyy; tekijät yrittävät pysyä mukana, mutta heistä on jo nyt pula, kertoi Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta Korjaushanke haltuun –seminaarissa Kokkolassa tiistaina.
Taloyhtiöiden on vaikea löytää korjaushankkeisiin erikoistuneita tekijöitä. Rakennusteollisuus RT:n mukaan korjausrakentamiseen perehdyttävää koulutusta on tarjolla niukasti, eikä pula ole vain pätevistä tekijöistä vaan myös ammattitaitoisista kouluttajista. Korjausrakentaminen poikkeaa roimasti uudisrakentamisesta ja sen tarve ei häviä, vaikka uudisrakentaminen piristyisikin parempien suhdanteiden myötä.
Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Virta huomautti, että ensi kevät voi tuoda mukanaan entistä suurempia vaikeuksia löytää tekijöitä, sillä valtion talousarvioesityksessä korjaus- ja energia-avustuksiin on budjetoitu 35 miljoonaa euroa. ”Määrärahat tulevat todelliseen tarpeeseen ja vauhdittavat korjaushalukkuutta”, Virta iloitsi. Eduskunta päättää vuoden 2015 talousarviosta joulukuun puolessa välissä.
Nopeat syövät hitaat. ”Ensi kevään korjausavustukset koituvat niiden taloyhtiöiden hyödyksi, jotka ovat suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti ennakoineet tulevia korjaushankkeita ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Sadon määrärahoista korjaavat ne taloyhtiöt, jotka ovat hyväksyneet korjausohjelman ja kartoittavat nyt rahoitusvaihtoehtoja ja urakoitsijoita”, totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen.
Pynnönen korostikin, että viivyttely korjaushankkeiden käynnistämisessä voi käydä taloyhtiöille kalliiksi. ”Kallein tapa ryhtyä hommiin on aloittaa korjaushanke vasta pakon edessä, esimerkiksi toistuvien vesivahinkojen siivittämänä. Silloin ei ole enää varaa miettiä alueen markkinatilannetta, vaihtoehtoisia rahoituskeinoja, parasta ajankohtaa, eikä kilpailuttaa ja valita suunnittelijoita ja urakoitsijoita rauhassa”, Pynnönen muistutti.
LVI-teknisten Urakoitsijoiden mukaan putkiremontteja tehdään nyt 20 000 asuinhuoneistossa vuosittain. Merkittävä osa rakennuksista on saavuttamassa 50 vuoden iän, minkä vuoksi erityisesti putkiremonttien määrä ruuhkautuu kuluvalla vuosikymmenellä. ”Näiden kiinteistöjen putket ovat tulossa tiensä päähän, minkä vuoksi viisas taloyhtiö on jo miettinyt toteutustavan ja –ajankohdan, sillä tulevaisuudessa hankkeiden hinnat eivät ainakaan laske”, kehityspäällikkö Virta totesi.
”On myös tärkeää, ettei rakennuttajan roolissa toimiva taloyhtiö määrittele suunnittelu- ja rakentamisaikataulua liian kireäksi. Kohtuuttoman tiukaksi viritetty aikataulu vaikeuttaa tekijöiden löytymistä, lisää virhemahdollisuuksia ja aikataulun sekä kustannusarvion häiriöherkkyyttä”, Virta varoitti.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään