Kiinteistöliitto torjuu hallituksen torstaina julkistaman esityksen kiinteistöveroon tehtävistä kiristyksistä. Hallitus esittää korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteihin.
Kiinteistöveron korottaminen lisää omistus- ja vuokra-asujien jo ennestään korkeita kustannuksia ja heikentää ostovoimaa tilanteessa, jossa asumisen ja kiinteistönpidon kustannukset kasvavat jo nyt selvästi ansiotuloja nopeammin. Erityisen kipeästi kiinteistöveron korotukset osuisivat pienituloisiin. Vuodesta 2010 kiinteistön ylläpitokustannukset ovat nousseet noin 25 prosenttia, kun taas kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet vain 13 prosenttia.
”Hallitusohjelmaan kirjattu sadan miljoonan euron korotus kiinteistöveroihin on jo toteutumassa ilman nyt esitettäviä uusia korotuksia. Uudet korotukset lähes kaksinkertaistaisivat summan”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Keron mukaan jo aiemmin tehdyt kiinteistöveron korotukset ovat merkittävästi lisänneet asumiskustannuksia koko Suomessa.
Jos esitetyt korotukset toteutuvat, asuinkiinteistöt maksavat vuonna 2018 tontin kiinteistöveroa 11 prosenttia nykyistä enemmän. Lisäksi tulisi vielä vuonna 2019 10 prosentin korotus rakennuksen kiinteistöveroon, mikäli kunnan kiinteistöveroprosentit ovat nykyisten prosenttirajojen alarajoilla vuonna 2017.
Kiinteistöveron korotus näkyy vastikkeiden nousun kautta myös vuokrissa. Kiinteistöliiton arvio vuokran nostopaineesta on vuoden 2018 ratkaisun kohdalla Espoossa ja Helsingissä noin 0,2 prosenttia. Kun vuodelle 2019 kaavailtu vakituisen asuinrakennuksen veronkorotus huomioidaan, vaikutus nousee Espoossa ja Helsingissä keskimäärin noin 0,3 prosenttiin. Arvio on toteutettu Pellervon taloustutkimuksen toteuttaman Asumismenot 2017 -laskentakehikon avulla tilastollisista keskivuokrista.
Kiinteistöliiton mielestä kunnille asetetut kiinteistöveron alarajat pitäisi poistaa kokonaan.
”Tämä antaisi kunnille nykyistä suuremman vapauden säätää kuntansa verotuksen rakennetta”, Jukka Kero sanoo.
Kiinteistöliitto katsoo, että kuluttajien ostovoimaa pitäisi nyt tukea pidättäytymällä uusista kiinteistöveron korotuksista tilanteessa, jossa talous on juuri päässyt kohtalaiseen kasvuun.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, mikä nostaa monen kiinteistönomistajan veroja. Kiinteistöveron muutoksen määrä ei kuitenkaan ole kaikilla veronmaksajilla sama, sillä siihen vaikuttavat monet asiat.
Noin 1,9 miljoonalla kiinteistönomistajalla oli kiinteistöveron eräpäivä elokuun alussa. Heistä yli 300 000 on jättänyt veron maksamatta, kertoo Verohallinto. Myöhässä maksaessa täytyy muistaa myös veron viivästyskorko.
Suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten viistosateet, lisäävät kuitenkin ulkoseinien homehtumisriskiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään