Taloyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto esittää maan hallitukselle kehysriihessä käsiteltäväksi suhdanneluonteista 10 prosentin korjausavustusta asuntoyhtiöille sekä taloyhtiöiden perusparannuslainojen takausehtojen muuttamista. Asuinrakennusten korjausrakentaminen on hyvä väline ylläpitää kotimaista tuotanto- ja investointitoimintaa. Asuntojen omistajia kannattaa nyt kannustaa toteuttamaan myös energiatehokkuutta parantavia korjauksia.
Koronavirus vaikuttaa Suomen talouteen ja työllisyyteen ennennäkemättömällä tavalla. Jo ennen koronakriisiä uudisrakentaminen oli kääntynyt laskuun. Aiempien talouskriisien aikana määräaikainen suhdanneluonteinen kannustaminen asuntokannan korjausrakentamiseen on osoittautunut toimivaksi välineeksi.
Asunto-osakeyhtiöiden 10 prosentin korjausavustuksia on hyödynnetty mm. 1990-luvun puolivälissä ja 2010 -luvun alussa työvoimavaltaisen korjausrakentamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. 10 prosentin valtion tuki on tarkoittanut 90 prosentin rahoitusosuutta asuntojen omistajilta: 100 miljoonan euron avustuspanos on tuottanut miljardin euron korjausinvestoinnit.
”Korjausrakentaminen tukisi erityisesti pienen ja keskisuurten suunnittelu- ja rakennusyrityksien työtilannetta”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Kiinteistöliiton mielestä hallituksen tulisi toteuttaa korjausrakentamisen elvytyspaketti suuntaamalla yleinen 10 prosentin korjausavustus asunto- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin, jotka aloitettaisiin vuoden 2020 aikana. Avustuksen suuruuden tulisi olla kiinteä 10 prosenttia korjauskustannuksista. Vastaavanlainen avustus oli käytössä v. 2010 osana finanssikriisin jälkihoitoa.
”Osa asunto-osakeyhtiöiden korjauksista toteutuu ilman valtion korjausavustusta, mutta avustus on toimiva keino kannustaa yhtiöitä korjauksien käynnistämiseen niiden lykkäämisen sijaan”, Hiltunen toteaa.
Asunto-osakeyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuus erityisesti kasvukeskuksien ulkopuolella on vaikeutunut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2015 käyttöönotettu asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten täytetakaus on tarkoitettu turvaamaan tarpeellisten korjauksien rahoitusta.
Valtion talousarviossa takauksien hyväksymisvaltuuksia on vuodesta 2015 lähtien varattu vuosittain 100 miljoonaa euroa, näin myös tälle vuodelle. Takausehdot ovat kuitenkin koko ajan olleet sellaiset, ettei takauksia ole voitu hyödyntää. Takausvaltuuden ehdot on asetettu siten, että takauksen on voinut saada alueilla, joilla sitä ei ole tarvittu, ja takausta ei ole voinut saada alueilla, joilla sille olisi tarvetta.
”Valtiontakauksen ehtoja tulisi pikaisesti uudistaa, jotta takaustoiminta saataisiin käyntiin. Ongelmana korjaushankkeiden rahoitukselle ei ole rahoituksen hinta, vaan vakuuksien riittävyys rahoituksen saamiseksi”, Harri Hiltunen sanoo.
Takauslainavälineessä muutoksia tarvittaneen esimerkiksi takauslainaosuuden nostamiseksi ja takausmaksun pienentämiseksi. Myös Aran vakuuksien hyväksymiskäytännöissä tarvittaisiin muutoksia, jotta valtiontakaus saadaan toimimaan käytännössä.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.
Hallituksen esitys asunto-osakeyhtiölaiksi helpottaisi taloyhtiön mahdollisuuksia ottaa huoneisto hallintaansa lyhytvuokrauksen häiriötilanteissa. Poliisiraportteja ei vieläkään olisi tulossa taloyhtiöiden käyttöön.
Kiinteistöliiton Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen (HTHJ) -kurssikokonaisuus uudistettiin viime vuonna. Verkossa suoritettavilla kursseilla myös kokeneet taloyhtiöammattilaiset voivat testata osaamistaan. Näin teki myös Anne Risku, jolla on 20 vuoden kokemus taloyhtiöistä.
Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous on asunnon omistajalle merkittävä tapahtuma. Yhtiökokouksessa tehdään taloyhtiötä koskevia tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat myös osakkaan omaan talouteen. Näillä vinkeillä valmistaudut kokoukseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään