1. Miten uudistaisitte kiinteistöverotusta?
Nykyinen kiinteistöverotuksen malli on kohtuullinen. Suurimpana ongelmana on se, että kiinteistöverotus ei kytkeydy mitenkään ihmisen muihin tuloihin. Tärkein yksittäinen muutos olisi poistaa maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero pysyvästi. Emme kannata kiinteistöverotukseen sellaisia muutoksia, jotka nostaisivat tavallisten kansalaisten asumiskustannuksia.
Julkisen talouden salliessa voidaan palauttaa esimerkiksi ARAn korkotukilainat asuinrakennusten perusparantamiseen ja/tai laajentaa ARAn korjausavustusten saajajoukkoa.
Asumiskustannukset muodostavat varsin merkittävän osa kansalaisten menoista, ja niiden osuus korostuu pienituloisilla. Asumisen kustannuksiin voidaan lukea myös sähkö- ja lämmityskulut. Edistämällä uuden kestävän energiantuotannon rakentamista helpotetaan asumisen kustannuksia epäsuorasti mutta tehokkaasti.
Keskeinen asia, johon julkinen valta voi vaikuttaa, on kiinteistöjen verotus, samoin kuin energian verotus.
KD ei kannata kiinteistöveron korotuksia. Olemme myös esittäneet sähköveron alueellista porrastusta Ruotsin mallin mukaan.
Tärkeintä on lisätä energian tarjontaa. Uutta energiantuotantoa, etenkin tuulivoimatuotantoa rakennetaan tällä hetkellä valtavasti lisää ja Olkiluoto 3:n käynnistyessä sähköomavaraisuutemme lisääntyy. Mikäli suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat, pidemmällä tähtäimellä energian kokonaismäärää tärkeämpi kysymys tulee olemaan energian varastointi sekä siirtoyhteyksien toiminta. Näihin tarvitaan myös investointeja ja TKI-rahoitusta. Kaukolämpöön ja mahdollisesti myös sähköntuotantoon tultaneen tulevaisuudessa rakentamaan pienydinvoimaa. Kaikkein tärkeintä on varmistaa energiaverkkojen toiminta kaikissa tilanteissa. Verkot on rakennettava kriisinkestäviksi.
Asuminen on ihmisen perustarve, eikä sitä voi katsoa ainoastaan ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Olennaista on esimerkiksi se, miten lämmityksessä käytetty energia on tuotettu. Rakentamisen laatuun, sisäilmaterveellisyyteen sekä rakennusten korjattavuuteen ja kriisinsietokykyyn tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asumisen päästöissä tulee huomioida myös rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Suomea ei ole järkeä rakentaa kahteen kertaan. Haja-asutusalueiden rakennusten jääminen tyhjiksi ja uuden rakennuskannan rakentaminen taajamiin ei ole ilmastonmuutoksen kannalta järkevää.
Kiinteistölehti kysyi eduskuntapuolueiden edustajilta, miten puolueet aikovat toimia taloyhtiöille tärkeissä asioissa tulevalla hallituskaudella. Puolueet uudistaisivat kiinteistöverotusta ja tukisivat energiaremontteja. Myös asumiskustannuksien ja ilmastonmuutoksen hillintään tarjottiin ratkaisuja.
Taloyhtiössä voi syntyä riitoja muun muassa remonteista, maksulaiminlyönneistä ja häiriökäyttäytymisestä. Riidoissa kannattaa pyrkiä aina ensisijaisesti sopuratkaisuun, ja oikeusprosessiin lähteä vasta huolellisen harkinnan jälkeen.
Vapaaehtoiset talotsempparit järjestävät toimintaa As Oy Koivistonmäen ikäihmisille Riihimäellä. Aivojumpparyhmä kokoontuu viikoittain huoltamaan osallistujien muistia liikunnan ja visailun parissa. Muistiklubiin ovat tervetulleita kaikki.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Lehden helmikuun numero ilmestyy torstaina 23. helmikuuta, mutta sen jakelu lukijoille voi viivästyä merkittävästi. Painettu lehti voi saapua postiluukuista vasta kahden viikon päästä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään